Automaatio on työkalu toimivuuden varmentamiseen ja sen avulla voidaan varmistaa, että järjestelmät toimivat ja ettei energiaa kulu tarpeettomasti. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) päivitys nostaa rakennuksen automaatiojärjestelmät energiatehokkuuden työkaluksi. Automaation avulla nähdään, toimiiko talotekniikka oikein, ja se, että automaatiota hyödynnetään, saa aikaan muutoksia energiatehokkuuteen.
Ilkka Salo pohtii blogissaan rakentamisen ja korjausrakentamisen lähitulevaisuutta: "Nykytilanteessa kolme kuukauttakin on pitkä ennustejakso. Saamme kesän aikana tietoa kotimaan Q2/2023-luvuista, joiden pohjalta on syksyllä hyvä taas arvioida tarkemmin loppuvuotta."
Uudistuvan rakennuslain mukaan rakennusluvan saamisen edellytykseksi tulee rakennuksen vähähiilisyyden osoittaminen jo ennen rakentamisen aloitusta. Vaatimusten määrittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Uudistuvan rakennuslain voimaantuloa on nyt lykätty vuodella, joka on tässä kohtaa tervetullut aikalisä.
Juhani Hyvärinen, Tätä mieltä: Rakennuksen automaatiota arvioidaan usein omana teknisenä kokonaisuutenaan irrallaan sen ohjaamasta järjestelmästä. Automaatio on kuitenkin työkalu rakennuksen energiatehokkaan toimivuuden toteuttamisessa. Automaatiolla toteutettuja teknisiä palveluita tulisi tarkastella ennen kaikkea käyttäjän näkökulmasta ja avainkysymys on, lisääkö automaatio rakennuksen ja sen laitteiden helppokäyttöisyyttä.
Ilkka Salo, Tätä mieltä -kirjoitus: Kaikessa rakentamisessa on huomioitava ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hyvien sisäolosuhteiden hallinta. Energian kulutuksen vähentäminen ja uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen on mahdollista samalla kun huolehditaan terveellisestä, viihtyisästä ja turvallisesta sisäympäristöstä.
Digitaalista tuotetietoa hyödyntämällä rakennushanke valmistuisi kolmasosan nopeammassa ajassa ja asiakas voisi luottaa lopputuloksen korkeaan laatuun. Kiinteistön loppukäyttäjälle olisi tarjolla käyttö- ja huolto-ohjeet, jolla rakennuksen käytön elinkaaren aikainen optimointi onnistuisi. Rakentajat huomio! Nyt erinomainen mahdollisuus hyödyntää taloteknistä tuotetietoa.
LVI-tukkumyynnin perusteella talotekniikan vuosi kotimaassa alkoi reippaassa nousussa Q1 osalta. Uskaltaako tästä vetää suoria johtopäätöksiä loppuvuoteen? - Ei uskalla.
Belgia on lanseerannut kaksi ilmanlaatustandardia sisäilman laadulle. Sisäilman CO2-pitoisuutta seurataan mm. ravintoloissa, pubeissa, urheilupaikoissa sekä erilaisissa tapahtumatiloissa. Toiminnalla pyritään pienentämään ilmalevitteisten tautien leviämisessä.
Vaikka tarkentavia tutkimuksia on edelleen tehtävä, todisteet osoittavat yksiselitteisesti jo nyt, että ilmavälitteisyys on tärkeä reitti SARS-CoV-2:n ja monien muiden hengitystievirusten leviämisessä lyhyillä ja pidemmillä etäisyyksillä. Miksi ilmahygienia ei sitten meillä näy viranomaisten suosituksissa ja vastuuministerien puheissa vaan edelleen painotetaan pisaravälitteistä tartuntareittiä?
Ympäristöministeriö on syyskuussa 2021 julkaissut kiinnostavan opuksen asuntotuotannon laatumuutoksista ja trendeistä viimeisen 15 vuoden aikana. Talotekniikka on vain yksi osio raportissa. Tarkasteltavana on myös rakenteet, huoneistotyypit, asuntojen koko, asumispreferenssit, määrät yms. Kovin syvällistä analyysiä opuksesta ei ehkä löydy, mutta hyvä läpileikkaus viime vuosien kehityksestä ja trendeistä se kuitenkin on.
Copyright © 2022 Talteka – Tietosuojaseloste – Kotisivut: Valolink