Kaikki suomalaiset käyttävät kuntien ylläpitämiä tiloja vähintään silloin tällöin, mutta niiden kunnosta ja merkityksestä tiedetään yllättävän vähän. Selvitämme kevään kunta- ja aluevaalien alla sekä kuntapäättäjien että suomalaisten ajatuksia asiasta, kirjoittaa Taltekan toimitusjohtaja Ilkka Salo.
Kuinka suuri merkitys julkisten tilojen viihtyisyydellä, terveellisyydellä ja turvallisuudella on suomalaisten muuttopäätöksiin? Miten kunnissa on varauduttu energiasäännösten kiristymiseen? Onko kunnilla varaa ylläpitää nykyisenkaltaista kiinteistökantaa? Kuinka suuri merkitys julkisilla rakennuksilla on kuntien elin- ja vetovoimaisuuteen?
Näitä näkökulmia me Taltekassa tutkimme kevään kunta- ja aluevaalien alla. Vaikka kuntien varallisuudesta merkittävä osa on sidottu rakennuksiin ja infrastruktuuriin, ei rakennuskannan kunnosta oikein ole kattavaa kuvaa.
Maakuntien tilakeskuksen tekemästä tutkimuksesta selviää, että vuonna 2020 kuntien, kuntien liikelaitosten, kuntayhtymien ja kuntien yhtiöiden omistaman rakennuskannan korjausvelka oli noin 9 miljardia euroa ja perusparannustarve noin 17 miljardia. On siis helppo ymmärtää, miksi kunnallisten rakennusten huolellinen ylläpito, suunnitelmallinen huolto ja oikeaan aikaan tehtävät korjausinvestoinnit ovat avainasemassa kestävän kuntatalouden ja sujuvan arjen turvaamisessa.
Julkisten tilojen kunto vaikuttaa hyvinvointiimme
Rakennusten merkitys kunnille ei ole kuitenkaan pelkästään taloudellinen. Käytännössä me kaikki suomalaiset asioimme kuntien omistamissa ja ylläpitämissä rakennuksissa vähintään silloin tällöin – monet meistä säännöllisesti. Kun viemme lapsemme kunnan päiväkotiin, asioimme kuntalaisena terveyskeskuksessa tai kirjastossa tai kun menemme työpaikallemme kunnan virastoon tai palvelutaloon, haluamme viettää aikaamme terveellisissä, turvallisissa ja viihtyisissä tiloissa.
Tutkimustulokset osoittavat, että hyvä sisäilma vaikuttaa terveyteen monella tavalla. Sairastavuutta voidaan vähentää merkittävästi varmistamalla hyvä sisäilma, muiden tartuntoja ehkäisevien keinojen rinnalla. Esimerkiksi päiväkoti-ikäisten lasten, heidän perheidensä ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan arki on helpompaa, jos sairastelua onnistutaan vähentämään hyvän ilmahygienian avulla. Riittävän ilmanvaihdon varmistaminen on tärkeää kaikissa tiloissa.
Rakennusten hyvillä sisäolosuhteilla – hyvän ilman lisäksi puhtaalla vedellä, miellyttävällä lämmöllä, toimivalla valaistuksella ja kohtuullisella äänitasolla – on valtava merkitys hyvinvoinnillemme. Ne vaikuttavat muun muassa työtehoon, viihtyvyyteen ja tilojen käyttäjien tyytyväisyyteen.
Kuntien on näytettävä esimerkkiä energiatehokkuudessa
Kunnissa on tulevalla valtuustokaudella otettava huomioon myös EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD. Sen mukaan kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä. Direktiivi myös määrää kunnat toimimaan energiatehokkuuden esikuvina: niiden on muun muassa parannettava olemassa olevan kiinteistökannan energiatehokkuutta merkittävästi nykyisestä tasosta.
Onneksi älykkään talotekniikan avulla ja sitä oikein käyttämällä pystytään olemaan yhtä aikaa energiatehokkaita ja pitämään kiinni hyvästä sisäympäristöstä. Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla hyvä sisäympäristö saavutetaan myös entistä pienemmällä energiankulutuksella. Tämä vaatii kuitenkin kunnilta pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta.
Me Taltekassa toimimme hyvien sisäolosuhteiden puolesta ja uskomme, että kun kunnissa pidetään hyvää huolta rakennuskannasta, ylläpidetään samalla kunnan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Pian selviää, kuinka tyytyväisiä suomalaiset ovat julkisten tilojen sisäympäristöön ja mitä kuntapäättäjät asiasta ajattelevat. Kannattaa pysyä kuulolla!
Oletko ehdokkaana kevään kunta- tai aluevaaleissa? Seuraa meitä somessa ja ota yhteyttä, jos haluat keskustella näistä teemoista tarkemmin.
