Ympäristöministeriö on juuri julkaissut kiinnostavan opuksen; ”Asuntotuotannon laatumuutokset 2005-2020”. Tässä muutamia poimintoja ja kommentteja talotekniikan osalta.

Ympäristöministeriö on syyskuussa 2021 julkaissut kiinnostavan opuksen asuntotuotannon laatumuutoksista ja trendeistä viimeisen 15 vuoden aikana (Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:29). Selvityksen alaotsikko on ”Korkeampaa, tiiviimpää, energiatehokkaampaa”. Talotekniikka on vain yksi osio raportissa. Tarkasteltavana on myös rakenteet, huoneistotyypit, asuntojen koko, asumispreferenssit, määrät yms. Näitä referoikoon muut. Tässä muutamia poimintoja ja kommentteja talotekniikan osalta.

Erillinen wc oli aiemmin vakiovaruste isoissa myytävissä ja vuokrattavissa asunnoissa. Nyt sellainen on vain joka kolmannessa asunnossa (ainakin selvityksen otannassa). Tilatehokkuutta tässäkin kait haetaan. Asuntokohtaiset saunat ovat hieman vähentyneet, mutta pieniä asuntoja lukuun ottamatta ne ovat vielä vahvasti mukana.

Lämmönjako on nykyään lähes kaikissa (98%) kerrostaloissa vesikiertoinen, joko patteri- tai lattialämmitys. Sitä se oli kerrostaloissa jo 15 v sitten, mutta osuus on edelleen hieman vahvistunut. Rivitaloissa vesikiertoisten osuus on noussut n. 60%:sta 90%:iin. Matalalämpötilaratkaisut ovat yleistyneet ja alempi lämpötilataso sopii paremmin myös lämpöpumpuilla tuotettuun lämmitysenergiaan. Lattialämmitys on nostanut markkinaosuuttaan erityisesti rivitaloissa. Liian korkeat sisälämpötilat ovat puhuttaneet jälleen kesän aikana. Asuinrakennusten viilennys ei kuitenkaan ole vielä vakiona, mutta tarve ja paine tähän suuntaan kasvaa. Vuosina 2020-2021 valmistuvista asuinkerrostaloista 10% jäähdytetään sähköllä ja 2% kaukojäähdytyksellä. Ilmasto on lämmennyt ja pitkät hellejaksot toistuvat yhä useammin myös meidän leveysasteillamme.

Huoneistokohtaisia vesimittareita on asennettu jo -70-luvulta lähtien ja määräyksiin ne tulivat 2011. Vasta nyt on tullut velvoitteita laskutuksen perustumiseen todelliseen vedenkulutukseen. Myös teknologia on kehittynyt. Uusiin ja korjattaviin moniasuntoisiin rakennuksiin, joiden rakennuslupaa on haettu marraskuun 2020 jälkeen, onkin nyt asennettava etäluettavat vesimittarit. Näissä myös vesivastikkeen perustana on oltava huoneistokohtaisesti mitattu vedenkulutus.

Kerros- ja rivitaloasuntojen energiatehokkuus on parantunut ja tästä merkittävä osa on saatu aikaan ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla (LTO). Viimeisen 15 vuoden aikana on asennettujen LTO-laitteiden tehokkuus (vuosihyötysuhde) noussut n. 50 prosentista n. 70 prosenttiin. Asuntokohtainen ilmanvaihto on yleistynyt etenkin 2010-luvun loppupuolelta lähtien. Ns. seinäpuhallus on ollut vilkkaan keskustelun kohteena, mutta on nyt jo saavuttanut merkittävän markkinaosuuden. Automaatiosta selvitys toteaa, että nykyään asuinkerrostaloissa on jo ”oikea” rakennusautomaatiojärjestelmä. Tällä tarkoitetaan sitä, että järjestelmä integroi yhteen eri talotekniikkajärjestelmät ja seuraa toimintaa kokonaisuutena. Hieman yllättävää on, että led-valaistuksen hyödyntäminen on edennyt hitaasti. Led-valaistus on kuitenkin melko edullista ja helppoa asentaa ja sen energiankulutus ja lämmöntuotto on pientä. Tosin valaistuksen vaihtaminen voi asukkaasta tuntua hankalammalta. Led-nauhat ja epäsuora valaistus onkin yleistynyt vain kalliimmassa asuntotuotannossa. Hajautettu energiantuotanto ei tarkoita pelkästään lämpöpumppuratkaisuja. Vuosien 2020-2021 käyttöönotetuista kerrostaloista jo 10 prosenttiin asennettiin aurinkopaneelit. Rivitaloissa tämä on edelleen harvinaisempaa.

Kovin syvällistä analyysiä opuksesta ei ehkä löydy, mutta hyvä läpileikkaus viime vuosien kehityksestä ja trendeistä se kuitenkin on.

Kirjoittaja: Ilkka Salo Toimitusjohtaja Talotekninen teollisuus ja kauppa ry
Lue kaikki tätä mieltä -kirjoitukset