Rakennuksen automaatiota arvioidaan usein omana teknisenä kokonaisuutenaan irrallaan sen ohjaamasta järjestelmästä. Automaatio on kuitenkin työkalu rakennuksen helppoon käyttämiseen ja rakennuksen energiatehokkaan toimivuuden toteuttamiseen. Automaatiolla toteutettuja teknisiä palveluita tulisi tarkastella ennen kaikkea käyttäjän näkökulmasta ja avainkysymys on, lisääkö automaatio rakennuksen ja sen laitteiden helppokäyttöisyyttä.
Rakennusten kuluttama energia on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta merkittävä osa kaikesta energiankulutuksesta. Rakennusten käyttämää energiaa on sen lisäksi, että sitä käytetään tehokkaammin, myös tuotettava sellaisilla energialähteillä, joiden hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat mahdollisimman matalat. Uusiutuvan energian tarve kasvaa, sillä myös muilla sektoreilla halutaan käyttää päästötöntä energiaa.
Uusiutuvan energian tuotanto perustuu suuressa määrin siihen, mikä on tuotantopaikkakunnan säätila. Aurinkosähkön tuotanto on tehokkaimmillaan aurinkoisella säällä ja tuulivoimaa taas tuotetaan parhaiten sopivassa tuulessa. Tuotettu teho siis vaihtelee olosuhteiden mukaan, millä on vaikutusta energian saatavuuteen ja tätä kautta hintaankin.
Uusiutuvan energian kasvava tarve ja saatavuuden vaihtelu johtavat mahdollisesti energian hinnan nopeisiinkin vaihteluihin. Tämä lisää tarvetta ohjata kulutusta hinnaltaan kalliimmista hetkistä edullisempiin hetkiin aina, kun se vain on mahdollista. Laitteiden oman ja rakennuksen automaation avulla voidaan toteuttaa toimintoja, joissa osa kulutuksesta voidaan automaattisesti kytkeä pois ja päälle energian hinnan mukaan ilman, että käyttäjä jatkuvasti seuraa energiamarkkinan tilannetta.
Esimerkiksi lattialämmityksen tai vesivaraajien ohjauksessa voidaan hyödyntää tietoa energian hinnasta ja ohjata kulutusta osin edullisen hinnan ajalle. Myös joissakin kodinkoneissa on ajastustoimintoja, joilla niiden käyttöä voidaan jonkin verran siirtää. Erityisissä poikkeustilanteissa muitakin taloteknisiä järjestelmiä voidaan ohjata ilman että sisäympäristön laatu heikkenee sen takia terveyttä vaarantavasti, vaikka koettuun viihtyisyyteen sillä voisikin olla vaikutusta.
Suuri osa rakennuksen ja sen laitteiden automaatiotoiminnoista tarvitaan, jotta laitteet ja järjestelmät ylipäätään toimisivat, ja että rakennuksen sisäilmasto olisi tuvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Osa toiminnosta voi olla sellaisia, että ne suojaavat käyttäjää ja laitetta väärien käyttötoimintojen aiheuttamilta riskeiltä. Osa toiminnoista taas on sellaisia, että niiden avulla helpotetaan laitteiden ja järjestelmien käyttöä ja mahdollistetaan mahdollisimman taloudellinen ja energiatehokas toiminta sekä sisäympäristön laadun ja energiankulutuksen seuranta. Automaatiotoiminnot myös varoittavat mahdollisista virhetilanteista ja antavat aikaa sille, että virheistä aiheutuvat häiriöt voidaan välttää tai että niiden vaikutukset voidaan minimoida.
Automaation avulla haetaan myös mukavuutta. Esimerkkejä näistä ovat vaikkapa erilaiset valaisuti-lanteet, joissa valaisimia ohjataan ajankohdan tai viihdelaitteiden ohjelman perusteella. Esimerkistä käyvät myös vapaa-ajan asunnon lämmitystoiminnot, joissa lämmitys laitetaan päälle niin, että asunto on lämmin, kun sinne saavutaan. Mukavuuteen voi liittyä myös se, että ainakin osalle käyttäjistä tuottaa mielihyvää, kun jokin asia tapahtuu automaattisesti ja käsin koskematta.
Rakennusten automaatioon kuuluu iso joukko laitteita ja niiden toimintoja, joilla rakennusta käytetään. Ammattimaiset kiinteistönpitäjät tietävät, että eri automaatiotoiminnot kannattaa integroida yhdeksi kiinteistönpidontyökaluksi, mihin löytyykin toimivia ratkaisuja. Erityisesti asuntorakentamisessa automaatio toimii vielä omina saarekkeinaan, eikä isännöinnin tai huollon ole helppoa saada kokonaiskuvaa järjestelmien toimivuudesta, vaan eri järjestelmien käyttämisen voi kokea jopa työtä lisäävänä.
Talotekniikkainfon ”Mitä hyötyä automaatiosta?” -infograafissa on kuvattu, mitä hyötyä hyvin toimivasta automaatiosta voisi olla. Olisikin tarpeellista, että rakennuksen automaation helppokäyttöisyyteen kiinnitettäisiin huomiota niin, että joka tapauksessa toteutettavaa automaatiota voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti. Solmimalla muutamat tiedonsiirron langanpäät saadaan aikaan rakennus, jota on helppo ja mukava käyttää.
Helppokäyttöisyyttä on tarkasteltava eri käyttäjien näkökulmista, ja rakennuksen käyttämisen tulisi olla helppoa asukkaalle, huoltohenkilöille, isännöitsijöille ja omistajille. Jos työkalun käyttäminen on helppoa, sitä käytetään, ja kun työkalua käytetään, saadaan siitä mahdollisimman paljon hyötyä. Tästä hyötyy myös yhteiskunta, kun rakennukset toimivat saumattomasti osana yhteiskunnan energiajärjestelmiä ja ottavat aktiivisesti osaa energiamarkkinoiden kulutusjoustoon.
