Automaatio on työkalu toimivuuden varmentamiseen ja sen avulla voidaan varmistaa, että järjestelmät toimivat ja ettei energiaa kulu tarpeettomasti. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) päivitys nostaa rakennuksen automaatiojärjestelmät energiatehokkuuden työkaluksi. Automaation avulla nähdään, toimiiko talotekniikka oikein, ja se, että automaatiota hyödynnetään, saa aikaan muutoksia energiatehokkuuteen.
Talotekniikan luonteeseen kuuluu, että hyvin toimivaa järjestelmä järjestelmää ei huomaa. Siksi järjestelmien tekninen toimivuus huomataan usein vasta, kun jokin asia ei toimi. Syksyllä lämmitys ei toimi, kesällä jäähdytys ei toimi, vettä ei yllättäen tule tai viemärit eivät vedä puhumattakaan siitä, että asunnossa on tunkkainen ja pilaantunut haju.
Ajatellaanko toimivuutta siis niin, että vika on olemassa vasta kun se huomataan. Voisiko asiaa ajatella toisin päin? Tarkastelemalla ja seuraamalla järjestelmän toimivuutta voisi huomata piilevät viat jo etukäteen ennen kuin ne vaikuttavat terveellisyyteen tai viihtyisyyteen.
Järjestelmillä ja taloteknisillä palveluilla on paljon erilaisia käyttäjiä, ja vaikka järjestelmät eivät olekaan käsittämättömän monimutkaisia, saattavat hitaasti näkyvät syy-seuraus -suhteet vaikeuttaa sen ymmärtämistä, mikä on oikeata toimintaa ja mikä virheellistä. Lisäksi pari piilevää tai korjaamatonta vikaa saattaa vaikeuttaa huomattavasti yhden haittaa aiheuttavan vian selvittämistä. Kun viat korjataan heti tai ovat ainakin tiedossa, helpottuu ja järkeistyy järjestelmien ylläpito.
Päivitetty EPBD tuo lisävaatimuksia
Päivitetty EPBD:tä hyväksyttiin lopullisesti huhtikuun puolivälissä. Sen tuo uutena vaatimuksena sisäympäristövaatimusten asettamisen ja niiden seurannan. Ilmanvaihdon seuranta, lämpötila, kosteus sekä ilman epäpuhtaudet ainakin ovat asioita, jotka päivitetty EPBD mainitsee, mutta myös veden kulutuksen ja lämpötilojen sekä sähköjärjestelmän toiminnan seuranta on hyvä muistaa.
Eri käyttäjillä voi olla erilainen käsitys siitä, mikä on sisäympäristön vika tai haitta. Kun sisäympäristö vaatimukset on esitetty selkeästi, on helpompi miettiä, onko kyseessä käyttäjän toive, vai puute rakennuksen suorituskyvyssä eli energiatehokkuudessa. Osa seurattavista asioista on helppo jättää asukkaan vastuulle, mutta päivitetyn EPBD:n seurantavelvoite tuo työkalun toteutuneiden olosuhteiden selvittämiseen myöhemminkin. Automaation avulla seurantavelvoite on helppo täyttää.
Automaatio edellytyksenä jo voimassa olevassa EPBDssä
Automaatiovelvoite kasvaa päivitetyssä EPBD:ssä, mutta jo nykyinenkin EPBD velvoittaa asentamaan automaatiota jopa olemassa oleviin rakennuksiin. Velvoite, joka astuu voimaan 31.12.2024, koskee sellaisia muita kuin asuinrakennuksia, joiden lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän tai jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmän yhteisteho ylittää 290 kW. Velvoitteen piirissä ovat kaikki tehorajan ylittävät uudet ja olemassa olevat rakennukset. Lain automaatiota koskevat osat löytyvät mm. Talotekniikkainfosta.
Energiatehokkuuden kannalta keskeinen seurattava asia on luonnollisesti energian kulutus. Siihen on ainakin Suomessa ollut hyvät mahdollisuudet energiantoimittajien palveluiden kautta jo nykyisinkin, mikäli halua on ja näkee vähän vaivaa. Kulutus saadaan tarvittaessa jopa tuntitasolla pitkältäkin ajanjaksolta takautuvasti. Ongelmiksi muodostuvat pikemminkin tietää, mikä olisi oikea kulutus, ja jos kulutuksen arvioi olevan liian suurta, mistä liika kulutus aiheutuu, sekä se, onko sisäympäristön laatu kohdallaan. Näihin ongelmiin, voi saada apua hyvin suunnitellusta taloteknisestä järjestelmästä seurantamittauksineen.
Automaation keinot käyttöön
Rakennuksiin suunnitellaan ja asennetaan automaatiota jo nyt, sillä sen katsotaan olevan kannattavaa rakennuksen ylläpidon, huollon ja käyttämisen takia. Vaikka EPBD jossakin määrin velvoittaa lisäämään automaatiota, eivät sen vaatimukset tunnu liiallisilta. Työkalua rakennusten käyttämiseen tarvitaan, ja voi kysyä, voisiko joka tapauksessa asennettavaa automaatiota hyödyntää aikaisempaa paremmin.
Energian hinnan vaihtelu on parina viime vuonna ollut suurta eikä hinnan enää oleteta pysyvän tasaisena sään mukaan energiaa tuottavien aurinko- ja tuulivoiman lisääntymisen myötä. Sähkön tasejakso tulee lyhentymään jo lähitulevaisuudessa tunnista varttiin, jolloin viimeistään aktiivinenkin käyttäjä huomaa, että olisi parempi, jos ohjauksen hoitaisi jokin laite. Osaa laitteista on järkevää ohjata vain tarpeen tai energian hinnan mukaan. Esimerkiksi ulkoalueiden sulanapitoja saattaa olla järkevä käyttää vain halvan energian aikaan ja silloinkin vain, kun tarvetta on.
Täysi hyöty saadaan vain oikein toimivasta järjestelmästä
Joskus taannoin 90-luvulla kyseltiin, onko automaatiohankinta kannattava investointi. Työkalun kannattavuus riippui silloinkin siitä, miten työkalua käytettiin. Hankintakustannukset kannattaa suhteuttaa siihen, mitä automaatiolla halutaan saada aikaiseksi. Jo tavanomaisissa asunrakennuksissa automaation hyödyt ahkerasti käytettynä olisivat ilmeisiä, ja käyttöönoton yhteydessä huomio kannattaisi kiinnittää nykyistä enemmän automaation helppoon käytettävyyteen ja toimintojen todelliseen hyödynnettävyyteen. Olisi tietysti hyvä, jos edes automaatiota koskevan asetuksen mukaiset vaatimukset olisi toteutettu.
Erityisesti monimutkaisemmissa järjestelmissä, joissa on esimerkiksi useita lämmönlähteitä tai joissa järjestelmien käyttötavalla haetaan säästöjä, on kuitenkin huomattu, että toimivuuden seurantaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Väärin tehdyt asettelut tai valinnat saattavat johtaa energiankulutuksen kasvamiseen ja toimimattomuuteen. Näissäkin automaatio on työkalu toimivuuden varmentamiseen ja automaatio kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa niin, että käytönaikainen seuranta olisi helppoa heti ensimmäisestä käyttöpäivästä lähtien.
