Maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen vaatii kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentämistä. Suurimpia päästöjen aiheuttajia teollisuuden ohella ovat liikenne sekä rakennukset, jotka vastaavat noin 40 prosenttia kaikesta energian loppukäytöstä ja päästöistä. Uudisrakennusten energiatehokkuutta säätelevät tiukentuvat rakentamismääräykset, mutta jo olemassa olevien rakennusten osalta tilanne on toinen. Rakennuskanta Suomessa uusiutuu hitaasti, noin prosentin vuosivauhtia, ja siksi kokonaiskuvan kannalta avainasemassa on jo olemassa olevien rakennusten energiatehokkuus. Arvioiden mukaan vanhemmissa rakennuksissa on tehostuspotentiaalia jopa 30 prosenttia nykykulutuksesta.
Innostus uusiutuviin energiamuotoihin on samaan aikaan korkealla. Pientaloasukkaiden keskuudessa se näkyy nopeasti yleistyneinä aurinkopaneeleina. Hajautetun, uusiutuvan energian tuotannon mahdollistuminen täydentääkin hyvin keskitettyä tuotantoa. Sitä tosiasiaa se ei kuitenkaan poista, että nopeimmat ja ratkaisevammat vaikutukset hiilijalanjäljen pienentämisessä saavutetaan rakennusten energiatehokkuutta kohentamalla. Yksikin rakennuksessa säästetty kilowattitunti kertautuu aina suurempana säästönä energiantuotannossa.
Energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuuksia lisää se, että työkalut kiinteistöjen kulutuksen tehostamiseen ovat jo kaikkien saatavilla. Ammattimaisesti hoidetuissa kiinteistöissä modernin rakennusautomaation hyödyntäminen on oivallettu, mutta pien- ja kerrostaloasujat tarkastelevat energianhallintaan tähtäävää talotekniikkaa usein investointina, jolle lasketaan takaisinmaksuaikaa. Energiatehokkuus kuitenkin kiistatta lisää rakennuksen arvoa, jolloin oikeampi kriteeri olisi arvioida tuottoastetta.
Energiatehokkuustoimenpiteiden tulisi aina alkaa mittaamisesta. Jo pelkkä tieto oman kodin energiankulutuksesta pienentää tutkitusti energiankulutusta. Mittaa – analysoi – säästä -periaatteella toteutetussa energia – ja olosuhdekartoituksessa selvitetään ensin todellinen kulutus ja verrataan sitä vastaaviin kiinteistöihin, jonka jälkeen käydään läpi kohteen yksilölliset säästökeinot, niiden kustannukset ja kannattavuus. Parannukset voidaan tehdä myös pienin askelin ja osissa. Etäseurannalla varmistetaan saavutetun kulutustason jatkuvuus.
Modernin talotekniikan energianhallinnassa on nuukailun sijaan kyse asumisen tai työskentelyn tarpeita vastaavien olosuhteiden luomisesta niin, ettei energiaa kulu missään turhaan. Vanhan rakennuksen parantaminen taloautomaatiolla on viisainta toteuttaa järjestelmällä, joka on yhteensopiva jo markkinoilla olevien ja jatkossa markkinoille tulevien järjestelmien kanssa. KNX on kiinteistöautomaatiostandardi, joka takaa yhteensopivuuden.
Talotekninen järjestelmä, johon voidaan integroida kaikki kodinohjausjärjestelmät (vaikkapa valaistus, lämpötila, ilmanvaihto, hälytysjärjestelmät) on varmin ja asukkaalle helpoin tapa hallita energiankulutusta. Olosuhteet ovat joka hetki optimaaliset ja tarpeenmukaiset. Energiankulutus minimoidaan toimintoja ajoittamalla, ja automaatio huolehtii siitä, ettei se ole kiinni muistamisesta. Päästöjen vähentämiseen voi helpoimmin vaikuttaa energiankulutusta tehostamalla, ja tehostustoimenpiteitä tukevat uusiutuvan energian ratkaisut energiantuotannossa.
Jouni Kekäläinen
Myyntijohtaja
Schneider Electric Oy