Vetovoimaiset tilat, kukoistava kunta
Kun kunnan rakennukset ovat viihtyisiä, terveellisiä ja energiatehokkaita, tyytyväisiä ovat niin kuntalaiset, kunnan työntekijät kuin ympäristökin. Me Taltekassa haluamme nostaa hyvät sisäolosuhteet ja rakennusten kestävän elinkaaren kuntien elin- ja vetovoiman tärkeiksi tekijöiksi.
Kunnalliset rakennukset voivat lisätä merkittävästi kuntien elin- ja vetovoimaa – mutta vain, jos ne ovat viihtyisiä, terveellisiä ja energiatehokkaita. Kun sisäolosuhteet ovat kunnossa, tyytyväisiä ovat niin kuntalaiset kuin kunnan työntekijätkin. Rakennusten energiatehokkuudesta ja kestävästä elinkaaresta huolehtiminen on puolestaan keskeinen osa kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Kuntien aktiivisessa käytössä oleva rakennuskanta tulisi nähdä arvokkaana ja pitkäjänteisesti kehitettävänä resurssina – ei päätöksentekijöiden päänsärkynä. Myös uutta käyttötarkoitusta tai omistajaa odottavien rakennusten riittävän hyvistä sisäolosuhteista on taloudellisesti järkevää huolehtia, jotta niiden arvo säilyy.
Kiinteistöstrategiat kuntoon, Suomen kunnat!
Kuinka tyytyväisiä suomalaiset ovat oman asuinkuntansa julkisten tilojen sisäympäristöön? Kuinka suuri merkitys julkisten tilojen viihtyisyydellä, terveellisyydellä ja turvallisuudella on suomalaisten muuttopäätöksiin? Miten kunnissa on varauduttu energiasäännösten kiristymiseen? Onko kunnilla varaa ylläpitää nykyisenkaltaista kiinteistökantaa?
Haastamme kaikki huhtikuussa 2025 valitut kunnan- ja kaupunginvaltuutetut varmistamaan, että omassa kunnassa on elinvoimaa tukeva ja tulevaisuuteen tähtäävä kiinteistöstrategia. Kannamme oman kortemme kekoon tutkimalla suomalaisten suhdetta julkisiin tiloihin sekä selvittämällä, miten kuntapäättäjät suhtautuvat kunnallisten rakennusten merkitykseen.
Tutkimus (kevät 2025): Kunnissa puututaan sisäilmaongelmiin – ennaltaehkäisyllä voitaisiin saavuttaa isoja hyötyjä
Kolme neljästä tutkimukseen vastanneesta kuntapäättäjästä sanoo, että heidän omassa kunnassaan on ollut sisäilmaongelmia viimeisen neljän vuoden aikana. Ongelmiin puututaan, mutta niiden aiheuttamia kerrannaisvaikutuksia on arvioitu vain kolmasosassa kunnista. Nyt kuntien säästöpaineet uhkaavat kansanterveyden ja -talouden kannalta hyvää kehitystä.
Tutkimus (kevät 2025): Kuntien rakennuksilla iso merkitys elinvoimalle – silti suunnitelmissa myymistä ja purkamista
Lähes puolet Taltekan teettämään tutkimukseen osallistuneista kuntapäättäjistä sanoo, ettei heidän kunnallaan ole tulevaisuudessa varaa ylläpitää nykyisenkaltaista kiinteistökantaa. Omaa rakennuskantaa pidetään kunnissa kuitenkin tärkeänä osana sekä palveluntarjontaa että vetovoimaa.
Tutkimus (kevät 2025): Julkisten tilojen kunto vaikuttaa joka kolmannen suomalaisen asuinpaikan valintaan
Julkisten tilojen sisäolosuhteilla on iso merkitys erityisesti nuorten aikuisten asuinpaikan valintaan ja sitä kautta kuntien vetovoimaan, kertovat Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n tilaaman tutkimuksen tulokset. Ylipäätään valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä kuntien omistamien tilojen sisäolosuhteisiin – viidennestä ne kuitenkin huolettavat.
Katseet kuntien rakennuksiin!
Kaikki suomalaiset käyttävät kuntien ylläpitämiä tiloja vähintään silloin tällöin, mutta niiden kunnosta ja merkityksestä tiedetään yllättävän vähän. Selvitämme kevään kunta- ja aluevaalien alla sekä kuntapäättäjien että suomalaisten ajatuksia asiasta, kirjoittaa Taltekan toimitusjohtaja Ilkka Salo.
Tämän vuoksi jokaisen kunta- ja aluevaltuutetun kannattaa olla kiinnostunut myös rakennusten sisäympäristöstä
- Maassamme on yli 1,5 miljoonaa rakennusta, ja rakennettu ympäristö muodostaa 75 prosenttia kansallisvarallisuudestamme. Maakuntien tilakeskuksen tutkimuksen mukaan kunnat, kuntien liikelaitokset, kuntayhtymät ja kuntien yhtiöt omistivat noin 62 000 rakennusta vuonna 2020. Kuntien rakennusten korjausvelka oli noin 9 miljardia euroa ja perusparannustarve noin 17 miljardia euroa.
- Hengitämme vuorokaudessa 11 000 litraa ilmaa – suurimman osan siitä sisätiloissa. Hyvän sisäilman varmistaminen voi vähentää sairastuvuutta merkittävästi: E3-hankkeen päiväkotitutkimuksessa havaittiin, että lasten sairastavuus väheni lähes 20 prosenttia, kun tiloihin tuotettiin enemmän puhdasta ilmaa.
- Hyvän sisäilman lisäksi rakennusten puhtaalla vedellä, miellyttävällä lämmöllä, toimivalla valaistuksella ja sopivalla äänitasolla on valtava merkitys hyvinvoinnillemme ja työtehollemme – siis myös kuntien ja hyvinvointialueiden taloudelle.
- Rakennusten energiankäyttö, erityisesti lämmitys ja sähkönkulutus, muodostaa noin 30 prosenttia Suomen vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä. EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tavoite on, että kaikki uudisrakennukset ovat päästöttömiä vuoteen 2030 mennessä. Kuntien on otettava huomioon direktiivin tavoitteet myös silloin, kun olemassa olevia rakennuksia peruskorjataan tai modernisoidaan.
Hyvät sisäolosuhteet syntyvät tästä
- sisäilma on hyvälaatuista
- vesi on puhdasta
- lämpötila on miellyttävä
- valaistus toimii
- äänimaisema ei häiritse
Onko teidän kunnallanne jo kiinteistöstrategia?
Kiinteistöstrategia on oleellinen osa kuntien päätöksenteossa ja pitkäaikaisessa elinvoiman kehittämisessä.