Juomavesidirektiivi, 4. toimeenpanosäädös – juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely 

linkki lausuntopyyntöön: https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13895-Juomavesi-juomaveden-kanssa-kosketuksiin-joutuvien-tuotteiden-vaatimustenmukaisuuden-arviointimenettely_fi 

Asetusluonnoksen metallisten materiaalien positiivilistalla ei ole mukana Suomessa mahdollisia messinkiseoksia. Suomen veden laadun vuoksi kansalliset säädökset edellyttävät sinkinkadon kestävien metalliseosten käyttämistä. Tässä kaikkia jäsenvaltioita koskevassa säädöksessä on varmistettava se, että jokaisessa jäsenmaassa voidaan noudattaa säädöstä ilman ristiriitaa jäsenvaltion omien säädösten kanssa. Lisäksi vapaan kilpailun periaatteiden mukaisesti tarjolla olisi oltava vaihtoehtoisia ratkaisuja sinkinkadon kestävien tuotteiden valmistamiseen.  

Tuotteita valmistava teollisuus tarvitsee riittävän pitkän siirtymäajan, jotta se ehtii kehittää ja standardisoida uusia korvaavia materiaaleja, mukauttaa tuotantoaan uusiin materiaaleihin ja saattaa ne markkinoille. Komission ehdottama siirtymäaika vuoteen 2030 ei ole riittävä. Teollisuuden näkemys on, että artiklassa 3 esitetyn siirtymäajan nyt käytössä oleville tuotteille tulisi olla vähintään vuoteen 2036, ja mikäli uusia korvaavia materiaaleja ei ole tullut markkinoille, olisi siirtymäaikaa jatkettava tilanteen mukaan. Tämän säännöksen siirtymäaika artiklassa 3 tulisi olla vuoteen 2036, eli “the last day of the 12th year after the entry into force of this Regulation” taikka “the last day of the 10th year after the apply of this regulation”. 

Riittävän pitkä siirtymäaika tarvitaan myös EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi siten, että eri jäsenmaita kohdellaan tasapuolisesti eikä sisämarkkinoilla toimimista rajoittaen. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että positiivilistalla tai markkinoilla olisi sellaisia sinkinkadonkestäviä ja lyijyttömiä tai vähälyijyisiä materiaaleja, joita voisi vesilaitteistoissa käyttää Suomessa. Suomen ja Ruotsin rajalliset markkinat eivät myöskään välttämättä kannusta muiden maiden tuottajia kehittämään sinkinkadon kestäviä materiaaleja. 

Sinkinkadonkestävien materiaalien jättäminen pois positiivilistalta ja komission ehdottama lyhyt siirtymäaika aiheuttavat merkittäviä taloudellisia ongelmia. Vesijärjestelmiin asennettavat ei-sinkinkadonkestävät messinkiosat aiheuttaisivat ennenaikaisia vaurioita ja vuotovahinkoja, joiden seurauksena kosteus- ja homevaurioiden määrä kasvaisi. Se, ettei tällaisia materiaaleja olisi käytössä lyhyellä aikavälillä, johtaisi epärealistisen lyhyeen vesilaitteistojen käyttöikään ja toistuvaan kunnostustarpeeseen 3–5 vuoden välein Suomessa. Tämä ei ole realistista, ja tästä arvioidut kustannukset on arvioitu olevan 3,2–3,5 miljardia vuodessa pelkästään rakennetun asuntokannan osalta. Valtioneuvoston tekemässä tätä koskevassa kustannusarviossa on käytetty vesilaitteistoremonttien keskihintaa (lähde: Isännöintiliitto) ja vuosittaista asuinrakennuskantaa (lähde: Tilastokeskus). 

Suomessa on noin 100 sinkinkadonkestäviä messinkilaatuja toimittavaa pk-yritystä ja lisäksi alalla toimii myös vientiyrityksiä. Komission nyt ehdottamien säädösten voidaan katsoa heikentävän pohjoismaisen teollisuuden toimintaa sisämarkkinoilla, koska teollisuus ei pysty sopeuttamaan tuotantoprosessejaan uusien säädösten mukaisiksi komission ehdotusten mukaisessa aikataulussa.  

Komission ehdotuksessa positiivilistalle on sisällytetty vain kaksi sinkinkadon kestävää seosta. Toista näistä ei voida kierrättää, koska se sisältää silikonia, eikä siten ole yhteensopiva muun kierrätysmateriaalien kanssa. Toisen materiaali ei ole standardoitu, jolloin sen koostumus ei ole tarkkaan tiedossa. Tästä voi seurata ongelmia teollisuuden tuotantoprosesseissa ja ennakoimatonta tuotteiden korroosiota vesilaitteistoissa. 

Rakennusteollisuus RT ry edustaa laajasti rakennusalan yrityksiä Suomessa. RT-liittoyhteisöön kuuluvat keskusliitto ja kuusi toimialayhdistystä, joiden lähes 3 000 jäsenyrityksen palveluksessa on 60 000 henkilöä. Jäsenyritystemme yhteenlaskettu liikevaihto on noin 20 miljardia euroa.