Rakentamisen helmasynti on lyhytnäköisyys. Pitkäkestoisissakin julkisissa investoinneissa on täysin hyväksyttyä ohittaa yhteiskunnan kannalta edullisimmat elinkaarilaskelmat lyhytaikaisten tuottojen maksimoimisen toivossa. Tätä tapahtuu sekä isossa mittakaavassa – monivuotisissa rakennusprojekteissa – että kuluttajan valinnoissa. Tuijotamme hankintahintaa, emmekä ymmärrä että järkevä hankintakriteeri on käytön aikainen kustannus, joka aktualisoituu vuosien saatossa.

Tämä ilmiö on erityisen silmiinpistävää, kun kyseessä on talotekniikkateollisuuden tuotteet. Rakenteisiin piiloutuva talotekniikka tuntuu olevan välttämätön paha, joka usein vielä hankitaan itsepalveluhallien tarjousten perässä juoksemalla. Erityisen vakavaa on, että nämä ratkaisut liittyvät arvokkaimman kansallisomaisuutemme, rakennuskannan, arvon kehitykseen ja säilymiseen.

Talotekniikkateollisuuden tuotteet ovat usein matalan mielenkiinnon tuotteita, joihin ei yleensä liitetä suuria odotuksia tai tunteita, ja niiden hankinta tulee suhteellisen harvoin elämässä eteen. Tavallisella ihmisellä ei olekaan kovin tarkkaa käsitystä siitä, millaisia ominaisuuksia hyvälaatuisessa saniteettikalusteessa on. Siksi merkittäviä uudistuksia sisältävien tai tyystin uudenlaisten tuotteiden markkinoille saattaminen on erityisen vaikeaa ja myös varsin kallista. Kuluttaja ei tiennyt tarvitsevansa vedenkulutusta minimoivaa hanaa ennen kuin sellainen tuli tarjolle.

Suomessa on käynnissä lainsäädäntöuudistuksen valmistelu, jossa lyödään lukkoon käsitteet ja keinot, jolla rakennusten energiankulutuksen taso on tulevaisuudessa tavoitteena saada lähelle nollaa – rakennus siis periaatteessa tuottaa yhtä paljon energiaa kuin kuluttaa. Suomen olosuhteissa tavoite on haastava ja talotekniikkateollisuuden tuotteet ovat sen saavuttamisessa ratkaisevia. Alan yhteisessä hankkeessa todettiin, että kustannustehokkaimmin rakennuksen energiankulutusta saadaan minimoitua taloteknisten järjestelmien ominaisuuksia kehittämällä.

Tavoitteeseen pääseminen vaatii älykkäitä taloteknisiä laitteita ja niiden ohjausta automaation avulla, kuitenkaan käyttömukavuudesta tinkimättä. Näiden tuotteiden kehittäminen tarkoittaa sekä lisääntyviä tuotekehitys- että markkinoille saattamisen kuluja, eikä näköpiirissä siksi taatusti ole ainakaan laadukkaiden tuotteiden hinnan alennuksia.

Moni miettii, miten väärään hintatietoisuuteen voisi vaikuttaa. En usko, että ongelmaan on muuta ratkaisua kuin yhteistuumin ottaa järki käteen ja lopettaa laaduttomuudella urheilu. Rakentamisessa se tarkoittaisi näin alkuun hieman pitkäjänteisempää tarkastelua ja elinkaarilaskelmien merkityksen ymmärtämistä, onpa kyseessä siten yksittäinen hanahankinta tai lämmitysjärjestelmän suunnittelu.

Pekka Kuusniemi
toimitusjohtaja, Oras Group
puheenjohtaja, Talotekniikkateollisuus ry.