Talotekniikkatuotteiden hiilijalanjäljen määrittäminen ja vähentäminen on noussut merkittäväksi teemaksi, vaikka alan perinteinen painotus on ollut käytönaikaisessa energiatehokkuudessa. Haasteena on valtava tuotenimikkeiden määrä ja tiedon keruun automatisoinnin tarve. Uudet palvelut, kuten Co2data.fi, tarjoavat oletusarvoja ja valmistajakohtaisia tietoja, jotka integroituna suunnitteluohjelmiin helpottavat laskentaa. Lisäksi perinteiset materiaalivaatimukset, kuten ilmanvaihtokanavien seinän paksuus, ovat muuttumassa, mikä voi pienentää talotekniikan päästöjä jopa yli prosentin asuinkerrostaloissa, ja tuo esiin pienienkin muutosten merkitystä vähähiilisyyden edistämisessä.
Muutama vuosi sitten vähähiilisen rakentamisen vuosipäivässä ympäristöministeriössä kyseltiin, mistä talotekniikkatuotteiden hiilijalanjäljet ovat saatavilla. Talotekniikka-ala on perinteisesti kiinnittänyt enemmän huomiota käytönaikaiseen energiatehokkuuteen ja sitä kautta päästöihin, mutta viimeistään seminaarissa kysytyn jälkeen on tietoa tuotettu, kun sitä kerran tarvitaan.
Osasyy tietojen puuttumiseen oli tuolloin tosiaankin se, ettei tietoja oltu juurikaan kaivattu aikaisemmin, ja on tarpeetonta tuottaa tietoja, joita ei käytetä. Toinen syy saattoi olla se, että tiedot oli tuotettu, mutta niitä ei osattu tiedustella tai ettei niiden merkitystä ymmärretty. Muitakin syitä näiden kahden ja myös tuon energiatehokkuusfokuksen lisäksi varmasti löytyi.
Tavoitteena helposti hyödynnettävissä oleva tieto
Talotekniikan hiilijalanjälkeen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Oman haasteensa tietojen tuottamiseen on tuonut se, että talotekniikkatuotenimikkeitä on satoja tuhansia kappaleita. Tiedon tuottaminen ja sen välittäminen laskentaan ei ole mikään pieni juttu. Tiedon on todellakin virrattava ja laskennan on tapahduttava ”napin painalluksella” tai muuten työaika on pois muusta suunnittelusta ja tuotekehityksestä.
Vähitellen palikoita ollaan saamassa paikoilleen. Co2data.fi -palvelusta löytyvät nopeaan laskentaan neliömetripohjaiset oletusarvot. Tarkempaa tietoa haluava voi korvata oletustiedot vähäpäästöisemmän tuotteen ympäristöselosteeseen perustuvilla tiedoilla. Päästötietojen oletusarvot ja valmistajakohtaiset tiedot ovat helposti saatavissa suunnitteluohjelmiin LVI-info- ja Sähkönumerot.fi -palveluiden rajapintojen kautta. Paljon on siis tapahtunut kuudessa vuodessa.
Tiedon lisäksi muutoksia toimintatapoihin ja tuotteisiin
Tietopohjan vankistuminen ja laskentamenettelyjen yhtenäistäminen tuo myös esille ajattelu- ja toimintamalleja, joilla on vaikutusta hiilijalanjälkeen. Esimerkiksi yksi ja sama tuote, joka asuinrakennuksissa kestää laskennallisesti täydet 50 vuotta, kestääkin toimistorakennuksessa vain 20 vuotta. Selityksenä tähän kuulemma on, että vuokraajan vaihtuessa talotekniikka usein uusitaan kokonaan ja se lyhentää laskennallista elinikää. Tästä herää heti muutama kysymys. Voisiko järjestelmiä huoltaa paremmin ja käyttää pidempään? Onko talotekniikka tosiaan uusittava seinien maalauksen yhteydessä? Pitäisikö taloteknisen tuotteen uudelleenkäyttömahdollisuutta pohtia tarkemmin?”
Myös perinteet ovat vahvasti vaikuttamassa kaikkeen. Ilmanvaihtokanavalle on aikojen alusta lähtien ollut vaatimuksena minimiainevahvuus. Se, mihin jokin vaatimustaso perustuu, on jo unohtunut, mutta esimerkiksi 0,5 mm pellinpaksuus on ollut kelpoisuuden edellytyksenä. Onneksi tältä osin saatiin keväällä purettua absoluuttista ainesvahvuusvaatimusta ja pellin paksuutta voi pienentää, kunhan kanava on tarkoitukseensa riittävän luja ja tiivis.
Voi kuulostaa vähäiseltä asialta olla onnellinen, mutta toisaalta; jos ainesvahvuus pienisi 0,1 mm voisi tämä alentaa asuinkerrostalon talotekniikan oletuspäästöjä yli yhden prosentin verran. Prosentti kuulostaa ehkä pieneltä määrältä, mutta jokainen prosentti on tärkeä vähähiilisyyteen pyrittäessä varsinkin, kun tämä prosentti on vain yhdestä tuoteryhmästä tuleva päästöpienennys.
…. ja matka jatkuu
Tutustu myös Taltekan koordinoiman hankkeen Tilamuutoshankkeiden talotekniikan kiertotalous tuloksiin hankkeen kotisivulta. Talotekniikkatuotteiden hiilijalanjäljen määrittäminen ja vähentäminen on noussut merkittäväksi teemaksi rakentamisessa ja uudelleenkäyttö voi olla yksi tapa vaikuttaa hiilijalanjäljen pienentämiseen.
