Energian hinnan rajut heilahtelut ja saatavuusongelmat sekä ilmastonmuutos ovat nostaneet energiansäästön ja omavaraisuuden yhdeksi keskeisimmistä asioista yhteiskunnallisessa keskustelussa. Rakennuksiin liittyvä energiankulutus vastaa noin kolmasosaa kaikesta energian käytöstä. Onkin selvää, että rakennusten tulee olla mukana energiansäästötalkoissa.
Samaan aikaan tiedämme, että hyvä sisäympäristö mahdollistaa turvallisen, terveellisen ja tuottavan toiminnan niin asumisessa, työssä, koulussa, laitoksissa kuin harrastusten parissakin.
Ihmisten käytössä olevien rakennusten tarkoitus on luoda miellyttävä ja terveellinen sisäympäristö kaikissa sääoloissa ja muuttuvassa ilmastossa. Tähän tarvitaan energiaa. Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla hyvä sisäympäristö saavutetaan entistä pienemmällä energian kulutuksella.
Sisäympäristön laatu koostuu monista tekijöistä kuten termiset olosuhteet, valaistus, äänitasot, sisäilman kaasumaiset epäpuhtaudet ja hiukkaspitoisuus. Käytännön ratkaisuissa onkin hyvä etsiä mahdollisimman kuvaavia indikaattoreita. Esimerkiksi sisäilman hiilidioksidipitoisuus kuvaa usein riittävän hyvin tilan ilmanvaihtoa ja sisäilman laatua. Myös Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uusintatyössä on sisäympäristön laadun merkitys nostettu entistä vahvemmin esille.
Asiaa voi myös tarkastella kasvihuonekaasupäästöjen (yleisimmin CO2) kannalta, jolloin;
Suomessa uusien rakennusten energiatehokkuus on hyvällä tasolla. Päästöjä voidaan näissä edelleen pienentää huolellisella käyttöönotolla, uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä, tarpeenmukaisella käytöllä ja energian kulutusjoustolla. Suurin potentiaali on kuitenkin olemassa olevan rakennuskannan kunnostamisessa, käytössä ja ylläpidossa. Uusittavan EPBD:n ehdotuksissa on erittäin kovia vaatimuksia korjausrakentamiselle. Vaikka nämä todennäköisesti hioutuvat lopulliseen versioon, on viesti selvä; energiatehokkuuden on parannuttava koko rakennuskannassa. Myös energialähteen muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi on keinovalikoimissa. Tarvitsemme Suomessa pitkäjänteistä ohjelmaa tai toimintamallia rakennusten korjaamisen ja käytön edistämiseen.
Rakennukset ovat yhä kiinteämpi osa koko energiainfrastruktuuria. Koko järjestelmän tehotasapainon kannalta paikalliset joustot kulutuksessa ovat tärkeitä. Suuret yhtäaikaiset kuormitukset tuovat haasteita verkkoinfrastruktuurille. Muun muassa sähköautojen vaatimat latausvirrat, lämpöpumput ja aurinkosähkön kaksisuuntainen tehonsyöttö kasvattavat tarvetta joustoille jakeluverkon ja loppukäyttäjän näkökulmista. Rakennusten potentiaali lyhytaikaiseen energian varastointiin ja hajautettuun energian tuotantoon on osattava ottaa paremmin käyttöön. Tämä edellyttää paitsi neuvontaa, myös läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaista hyödynjakoa eri toimijoiden kesken.
Meillä on jo nyt käytössä riittävä osaaminen ja teknologia rakennusten ilmastovaikutuksen merkittävälle parantamiselle. Meillä on keinot mm. lämmön talteen ottamiseen, energiankulutuksen älykkääseen mittaamiseen ja energian varaamiseen ja tuottamiseen rakennuksissa. Myös uusia innovaatioita tarvitaan ja niitä halutaan kehittää. Osaajien saatavuus ja kannusteet yritysten T&K-toimintaan on jatkossakin varmistettava. Energiatehokkuuden parantaminen on nopein keino vihreän siirtymän edistämisessä.
Rakennuksen hyvä energiatehokkuus myös pienentää energian hinnanmuutosten vaikutusta kuluttajien talouteen. Energiaremontin kertakustannus sekä tiedon ja osaajien löytäminen ovat kuitenkin usein esteinä toimenpiteille. Järkevien energiaremonttien toteutus on tehtävä taloudellisesti mahdolliseksi mahdollisimman laajasti.
Säädösohjaus on rakennetussa ympäristössä vahva työkalu. Sen tulee olla teknologianeutraalia ja innovaatioita mahdollistavaa. Pyhä kolminaisuus tulee säilyttää; määräyksillä asetetaan tavoitteet, yritykset kehittävät keinot ja asiakas tekee valinnat.
Kaikessa rakentamisessa on huomioitava ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hyvien sisäolosuhteiden hallinta. Energian kulutuksen vähentäminen ja uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen on mahdollista samalla kun huolehditaan terveellisestä, viihtyisästä ja turvallisesta sisäympäristöstä. Vihreä siirtymä luo työtä, sekä mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja viennin kasvattamiselle. Se edellyttää kuitenkin teknologianeutraaleja säädöksiä sekä panostusta tutkimukseen, kehitykseen ja osaamisen varmistamiseen.
