1. Vähennä lämpökuormaa asunnon laitteista sulkemalla tarpeettomia laitteita, käyttötapamuutoksin ja uusimalla laitteita energiatehokkaiksi.

Kaikki käytetty sähkö muuttuu lämmöksi, joka johtuu sähkölaitteen ympäristöön. Vähentämällä sähkönkäyttöä sulkemalla laitteita, muuttamalla niiden käyttötapaa tai hankkimalla energiatehokkaita laitteita, voidaan tehokkaasti vaikuttaa sisäilman lämpötilaan. Paljon sähköä kuluttavia laitteita ovat esim. sähköinen lattialämmitys, vanhat televisiot, halogeenivalaisimet, tietokonenäytöt ja kylmälaitteet. Esimerkiksi energiatehokkaiden valaisimien, television ja tietokonenäytön vaikutus maksimilämpötilaan voi olla yli puoli astetta.

2. Sulje ikkunoiden kaihtimet, kun ikkunoihin kohdistuu ylilämpenemistä aiheuttavaa merkittävää suoraa auringonsäteilyä.

Kaihtimet on huomattava sulkea ennakolta, jotta niistä saadaan hyötyä. Jos kuuman päivän aurinko on päässyt lämmittämään asunnon, ei sulkemisesta enää ole niin suurta hyötyä. Kaihdinten merkitys on suurempi kuin sähkölaitteiden, ja vaikutus maksimilämpötilaan voi olla jopa puolitoista astetta.

3. Asenna ikkunoihin ikkunan sisäpuolella olevien kaihtimien sijaan uloimmassa ikkunavälissä olevat kaihtimet.

Tässä toimenpiteessä lämpö jää jo ikkunaväliin, eikä kulkeudu niin suuressa määrin huoneistoon kuin sisäpuolisten kaihdinten tapauksessa. Tästä asiasta kannattaa keskustella ja päättää yhdessä taloyhtiön kanssa, sillä kaihtimet voivat kuulua talonyhtiön vastuun piiriin, ja lupa kaihdinten vaihtamiseen tarvitaan yhtiön hallitukselta.

4. Pidä märkätilan ovi kiinni. Näin erityisesti silloin, kun märkätilassa on lattialämmitys.

Mikäli asunnossa on kuuma, voi olla järkevää olla käyttämättä lattialämmitystä. Mikäli se kuitenkin on käytössä tai kylpyhuone on muuta asuntoa lämpimämpi jostakin muusta syystä, estää kylpyhuoneen suljettu ovi lämmön johtumista muihin huoneisiin. Vaikutus maksimilämpötilaan voi olla lähes puoli astetta, mutta tähän vaikuttaa se, kuinka lämpimänä lattiaa pidetään ja kuinka lämmin kylpyhuone on.

5. Avaa parvekelasitus, jottei parveke lämpene voimakkaasti ja vaikuta myös asunnon lämpötiloihin.

Suljetut parvekelasit toimivat kasvihuoneen tapaan ja nostavat parvekkeen lämpötilaa. Lämpö johtuu parvekkeelta seinän, oven ja ikkunoiden kautta asuntoon. Lasien avaaminen alentaa parvekkeen lämpötilaa ja vaikuttaa siis myös sisälämpötilaan. Asuntojen suunnittelussa on yleisenä oletuksena, että parvekelasit ovat auki ja ylilämpöongelmien yhteydessä lasituksen käyttötapa todennäköisesti tarkistetaan ja annetaan siitä ohjeita. Parvekelasitusten asennon vaikutus sisälämpötilaan voi olla siihen huoneeseen, jossa parvekeovi on, jopa yksi aste.

6. Sulje parvekkeen ovi, kun lasitetun parvekkeen ikkunoiden ovat suljettuina parvekkeen ollessa kuuma tai lämmin.

Mikäli parvekelasit halutaan pitää suljettuina, on tärkeätä, että parvekkeen ovea tai tuuletusikkunaa parvekkeelle ei pidetä avonaisena. Laskennallinen vaikutus ei ole kovin suuri, mutta ovi kannattaa sulkea.

7. Kun lämmität saunan, pidä kylpyhuoneen ovi kiinni.

Kerran viikossa saunominen nostaa kesäajan keskimääräisiä lämpötiloja kaikissa asuinhuoneissa keskimäärin vain vähän, mutta saunapäivänä vaikutus on korkeampi – enimmillään vajaa puoli astetta. Saunominen osuu vain harvoin kaikkein lämpimimpään ajanhetkeen ja korottava vaikutus voi olla saunailtana huomattava. Saunan vaikutusta lisäisi edelleen se, että kylpyhuoneen ovi pidettäisiin auki saunan ja pesutilan ollessa lämpimiä.

8. Tuuleta ristivedolla kahden ikkunan kautta.

Käytä, mikäli mahdollista, kahta asunnon tuuletusikkunaa ja tuuleta ristiin julkisivulta toiselle asunnon asuinhuoneiden läpi silloin, kun asunnon lämpötila on kohonnut ja ulkoilma on sisäilmaa viileämpää. Ulko- ja sisälämpötilojen jatkuva vertailu ja toimiminen niiden mukaan vaatii kuitenkin aktiivisuutta asukkaalta.

Ristiin tuulettamisella on merkittävä vaikutus kaikkiin huonelämpötiloihin. Huonelämpötila alenee käyttäjän aktiivisen ikkunatuuletuksen avulla keittiössä keskimäärin noin puolitoista – kaksi astetta. Tarkastelussa oletetaan, että käyttäjä avaa tuuletusikkunoita vain, silloin, kun ulkoilma on sisäilmaa viileämpää ja itse tuuletus on terveellistä ja turvallista suorittaa.

9. Lisää viilennystä ilmanvaihdon tehostamisella ja ilmastointilaitteilla.

Kun kaikki ylimääräinen lämpökuorma on saatu mahdollisimman pieneksi, ei korkeimpien lämpötilojen viilentämiseen välttämättä tarvita kovin paljon jäähdytystehoa. Tehostamalla ilmanvaihtoa viileänä vuorokauden aikana joko asunnon ilmanvaihtokoneella tai sopivaan paikkaan asetetulla tuulettimella voidaan ilmanvaihdon viilentävää vaikutusta lisätä. Sopivalla ilmastointilaitteella voidaan myös jäähdyttää huoneita. On kuitenkin hyvä muistaa, että ilmastointilaite käyttää sähköä, joka sekin muuttuu lämmöksi, ja laitteen tuottama lämpö on saatava pois sisätiloista.

10. Varaudu seuraavaan helteeseen

Kymmenentenä kohtana on hyvä muistaa, että hellejaksoja tulee myöhemminkin. Niihin kannattaa varautua ennakolta jo heti syksyn alussa. Osa toimenpiteistä vaatii suunnittelua ja hankinta-aikaa, mistä syistä aloittamista ei kannata lykätä seuraavaan kesään.

Lue lisää oppaasta

Edellä oleva lista perustuu Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n eli Taltekan tilaamaan oppaaseen, jossa tarkastellaan mahdollisia syitä korkeisiin sisälämpötiloihin. Koko opas on ladattavissa sivun alalaidan linkistä ja on suunnattu ennen kaikkea taloteknisten suunnittelijoiden käyttöön taustoittamaan syitä liian korkeisiin sisälämpötiloihin. Asukkaan toimien lisäksi oppaassa on lueteltu välittömiä toimia rakennuksen omistajalle ja mahdollisten suunnitteluratkaisujen muutosten vaikutuksia. Lisäksi on tarkasteltu mitä laatutason nostaminen voisi käytännössä vaatia taloteknisiltä järjestelmiltä.

Syitä korkeisiin lämpötiloihin on paljon, eikä riitä, että korjaa niistä vain yhden. Laskentaesimerkkien tulokset ovat myös vain suuntaa antavia. Eräänä yhteisenä nimittäjänä kuitenkin on, että kannattaa nähdä vaivaa sen eteen, että sisätiloja ei lämmitettäisi kuumana aikana turhan takia. Kun säästät sähköä, niin vähennät lämpöä. Mikäli tässä onnistutaan, on lämpötilojen hallinta jäähdyttämällä jo astetta helpompi juttu.

Juhani Hyvärinen
johtaja, Tekno-jaos
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry