Päivitetty opas ilmanvaihdon ominaissähkötehon määritykseen on julkaistu Taltekan sivuilla. Määräysten mukaan ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on määritettävä ja todennettava mittauksin ennen rakennuksen käyttöönottoa. Uutena asiana määrityksessä on noussut esille erityisesti ilmanvaihtokoneiden vuotoilmavirtojen huomiointi. Vuotoilmavirrat heikentävät ominaissähkötehokkuutta, ja ne tulisi ottaa mukaan tarkasteluun entistä tarkemmin.
Ominaissähköteho antaa lukuarvon sille, miten paljon sähkötehoa rakennuksen ilmanvaihto tai ilmanvaihtokone tarvitsee yhden ilmakuution siirtämiseen sekunnissa. Oikealla suunnittelulla ja laitevalinnoilla voidaan vaikuttaa rakennuksen ja sen ilmankäsittelyjärjestelmien sähkönkulutukseen. Koska sähkönkulutuksella on hyvin merkittävä osuus energian tarpeesta, voidaan määräysten mukaisella tai tarvittaessa määräystasoa tiukemmalla suunnittelulla merkittävästi vaikuttaa koko rakennuksen elinkaarikustannuksiin ja ympäristökuormitukseen.
Rakennuksen ominaissähkötehon vaatimus perustuu kansallisiin määräyksiin, ja vaikka yleisesti puhuttaisiinkin esimerkiksi SFP-luvusta, on aina oltava huolellinen sen suhteen, mitä nimenomaista määritelmää kulloinkin tarkoitetaan. Tilanne on valitettavan sekava, sillä samasta suureesta käytetään eri lyhenteitä ja toisaalta samalla lyhenteellä saattaa olla useita erilaisia määritelmiä.
Hyvä ominaissähkötehokkuus säästää energiaa sisäympäristön laadusta tinkimättä
Huolellisella suunnittelulla voidaan vähentää tarvittavaa sähköenergiaa ja tehoa paljon. Hyvin tai huonosti suunnitellun ja toteutetun järjestelmän välinen suhde sähkötehossa voi olla jopa 1:2. Kuitenkin molemmat toteuttavat saman toiminnallisen laatutason eli haluttu ilmavirta haluttuun paikkaan ja halutussa lämpötilassa. Toinen toimii taloudellisesti pienellä sähköteholla, toinen paljon sähköä käyttäen. Energiatehokas toteutus ei sinänsä ole vaikeampi eikä välttämättä investointikustannuksiltaan kalliimpi kuin sähkötehokkuudeltaan enemmän energiaa kuluttava ja käyttökustannuksiltaan kalliimpi toteutus.
Ominaissähkötehokkuus on tarkoitettu apuvälineeksi, jolla voidaan ennalta määritellä suunniteltavan kohteen ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon tavoitetaso ja täten varmistua siitä, että suunnittelu- ja toteutusprosessi johtavat halutun tasoiseen lopputulokseen. Esimerkiksi, jos määritellään ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehokkuudeksi 1,8 kW/m3/s, on tällöin kaikki puhaltimet ja ilmankäsittelykoneet mitoitettava ja valittava siten, että kaikkien ilmankäsittelykoneiden ominaissähkötehokkuuden painotettu keskiarvo alittaa 1,8 kW/m3/s. Yksittäisen puhaltimen tai ilmankäsittelykoneen kohdalla voidaan sallia tavoitearvon ylitys, jos se kompensoidaan matalammilla arvoilla muissa koneissa. Tällä saadaan aikaan se, että koko prosessi (suunnittelu, laitehankinnat ja toteutus) ottaa määritellyn arvon huomioon. Myös rakennuttaja saa varmuuden siitä, että lopputulos on tältä osin halutun mukainen.
Pieneen sähkönkulutukseen ei luonnollisestikaan pidä pyrkiä sisäilmaston kustannuksella tai heikentämällä ilmanvaihdon tai rakennuksen muuta energiatehokkuutta. Ilmanvaihdon toiminnalliset tavoitteet: ilmavirta, suodatusaste, lämpötila jne. tulee säilyttää. Tämän takia on sähkötehokkuuden suunnittelun edettävä muun suunnittelun rinnalla.
Tutustu päivitettyyn oppaaseen
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka) on päivittänyt jo 2000-luvun alusta asti käytössä olleen oppaan ilmanvaihtojärjestelmän SFP-luvun määrittämisestä. Päivitetty opas ilmanvaihdon ominaissähkötehon määritykseen antaa ohjeita laitteiden tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun erityyppisiin kohteisiin sekä myös ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon tavoitearvon määrittelylle kohteissa, joissa ilmankäsittely vaatii tavanomaista suurempaa sähkötehoa. Tällaisia kohteita ovat mm. sairaaloiden toimenpidetilat, puhdastilat ja laboratoriot. Opas on ladattavissa osoitteesta www.talteka.fi/hyva-tietaa/ladattavat-materiaalit/.
Päivitetyn oppaan tarkoituksena on kuvata nykymääräykset täyttävä käytännön menettelytapa ilmanvaihtojärjestelmien ja ilmankäsittelykoneiden ominaissähkötehon määrittelylle. Opas on tarkoitettu erityisesti suunnittelijoiden ja urakoinnin käytännön työkaluksi, asennetun järjestelmän mittaajille vastaanottotarkastuksia varten sekä rakennusvalvonnalle järjestelmien ja yksittäisten koneiden ja puhaltimien vaatimustenmukaisuuden arviointiin.