Rakentamisesta vastaa aina rakentamiseen ryhtyvä eli yleiskielellä rakennuttaja. Hänen vastuullaan on huolehtia siitä, että rakennuksessa käytettävät tuotteet kelpaavat niille suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Yleensä rakennuttajaa edustaa hänen valitsemansa asiantuntijataho kuten talotekniikan suunnittelija. Katso sivun loppuun liitetystä listasta, mitkä ovat taloteknisten tuotteiden pakolliset ja mahdolliset tuotehyväksyntäkäytännöt.

Talotekniikkatuotteet ovat rakennustuotteita ja niille pätevät samat säädökset kuin niin sanotusti perinteisemmillekin rakennustuotteille. Tällä sivulla on kuvattu rakennustuotteiden kelpoisuudenosoittamismenettelyitä erityisesti taloteknisten tuotteiden näkökulmasta tarkastellen. Alla on kuvattu, mitä eri menettelytavat käytännössä tarkoittavat. Menettelytavat on kuvattu lainsäädännön kannalta tärkeysjärjestyksessä. Käytännössä lukumääräisesti suurinta osaa taloteknisistä tuotteista koskee rakennuspaikkakohtaisen varmentamisen menettely, joka on kuvattu tekstin loppupäässä.

Katso sivun lopussa oleva liite, jossa on tuoteryhmittäin järjestetty lista, mitkä hyväksyntämenettelyt ovat mahdollisia ja mitkä pakollisia.

CE-merkintä on pakollinen menettely joillekin tuotteille

EU:n rakennustuoteasetuksen tultua kokonaisuudessaan voimaan on CE-merkintä pakollinen niille rakennustuotteille, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi (hEN). Pakollisuus astuu voimaan sinä päivänä, jolloin tuotetta koskevan harmonisoidun standardin voimaantulon siirtymäaika on päättynyt. CE-merkintä on mahdollista myös vapaaehtoisen eurooppalaisen teknisen arvioinnin (ETA) kautta.

Kun tuotteeseen on kiinnitetty CE-merkintä, ilmenevät siitä ne tuotteen ominaisuudet, joita käytetään tuotteen kelpoisuuden arviointiin rakentamisessa. Käytännössä suunnittelija valitsee sellaiset tuotteet, joita suunnitelman mukaan asentamalla ja käyttämällä rakennus on rakentamismääräysten mukainen.

Jos rakennustuote on varustettu CE-merkinnällä, selvitä tuotteen asiakirjojen mukana olevasta suoritustasoilmoituksesta laitteen perusominaisuuksien suoritustasot. Vertaa suoritustasoja kansallisiin vaatimuksiin todetaksesi tuotteen kelpoisuus rakentamiseen.

Osalle tuotteista Suomen kansalliset menettelyt ovat mahdollisia

Suurelle osalle taloteknisistä tuotteista ei ole harmonisoituja tuotestandardeja, ja niiden kelpoisuus voidaan osoittaa vapaaehtoisten kansallisten menettelyiden mukaisesti. Kansalliset menettelyt eivät voi olla päällekkäisiä EU-säädösten kanssa. Tästä seuraa että, jos tuotteelle on pakollinen CE-merkintä joidenkin ominaisuuksien suhteen, sille ei voi soveltaa vapaaehtoisia kansallisia menettelyitä näille ominaisuuksille.

Kansallisia menettelyitä, joilla tuotteiden kelpoisuus rakentamiseen voidaan osoittaa, ovat tyyppihyväksyntä, varmennustodistus ja valmistuksen laadunvalvonta. Edellytyksenä näille on, että tuotteelle löytyy tuoteryhmäkohtaiset hyväksyntäperusteet, joita taloteknisille tuotteille on annettu lähinnä tyyppihyväksyntään liittyen. Valmistajan ei ole pakko käyttää kansallisia menettelyitä, mutta hän voi käyttää niitä halutessaan.

Jos tuotteella on tyyppihyväksyntä, varmennustodistus tai todistus valmistuksen laadunvalvonnasta, katsotaan sen kelpaavan rakentamiseen kaikkialla Suomessa.

Tuotteen tyyppihyväksynnän myöntää ympäristöministeriön valtuutuksella tyyppihyväksyntäelin, joka pitää yllä listaa tyyppihyväksyntäpäätöksistä. Lista todistuksia myöntävistä toimielimistä löytyy ympäristöministeriön www-sivuilta.

Muille tuotteille voidaan vaatia rakennuspaikkakohtaista varmennus

CE-merkinnän ja kansallisten menettelyiden lisäksi on paljon tuotteita, joille ei ole mitään ennalta määrättyä hyväksyntämenettelyä. Rakentamiseen ryhtyvän täytyy kuitenkin aina todeta tuotteen kelpoisuus kyseiseen kohteeseen. Ellei CE-merkintä ole mahdollinen, tai ellei valmistaja ole voinut tai ei ole halunnut käyttää vapaaehtoista kansallista menettelyä, voi rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa rakennuttajan osoittamaan, että rakennustuote täyttää sitä koskevat olennaiset tekniset vaatimukset. Tätä kutsutaan laissa rakennuspaikkakohtaiseksi varmentamiseksi.

Rakennuspaikkakohtainen varmentaminen tehdään viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti ja monesti siinä käytetään apuna erilaisia lausuntoja, testituloksia ja sertifikaatteja tuotteiden ominaisuuksista. Yhdellä paikkakunnalla tai yhdessä kohteessa tehty varmennus ei sido viranomaista muissa rakennuskohteissa.

Sertifikaatit ovat yleisesti käytettyjä todistuksia tuotteen ominaisuuksista. Osa sertifikaateista osoittaa, että tuote täyttää kansalliset vaatimukset ja mahdollisesti ylittääkin ne. Tähän ryhmään kuuluvia sertifikaatteja ovat esimerkiksi Eurofins Expert Services Oy:n antamat sertifikaatit ja niistä on käytetty listassa nimeä ”3. osapuolen selvitys mahdollinen, kansallinen kelpoisuus”. Osa sertifikaateista osoittaa, että tuotteelle ilmoitetut ominaisuudet pitävät paikkansa, mutta eivät vertaile ominaisuuksien arvoja kansallisiin vaatimustasoihin. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi Eurovent Certita Certifcationin antamat ECC sertifikaatit, ja niille on käytetty listassa nimeä ”3. osapuolen selvitys mahdollinen, tuotetietojen varmennus”. Muita 3:nnen osapuolen sertifikaatteja ovat esimerkiksi Rakennustietosäätiön, Kiwan ja Inspectan tuotesertifikaatit.

Jos tuotteella ei ole CE-merkintää eikä kansallisen menettelyn mukaista hyväksyntää, varmistu siitä, että saat tuotteen valmistajalta riittävän dokumentaation rakennuspaikkakohtaista varmennusta varten. Valmistajilla on yleensä hyvät tiedot siitä, mitä taloteknisiltä tuotteilta on edellytetty eri rakennuskohteissa.

Yleinen vaatimustenmukaisuus ja markkinavalvonta

Rakennustuotteiden erityispiirteenä on, että vastuu niiden kelpoisuuden osoittamisesta on rakentamiseen ryhtyvällä eli rakennuttajalla. Yleensä kelpoisuuden arvioi rakennuttajan edustaja kuten esimerkiksi suunnittelija.

Rakennustuotteet kuuluvat myös monen muun eurooppalaisen ja kansallisen säädöksen piiriin. Vastuu muiden säädösten vaatimusten täyttymisestä ei kuitenkaan ole rakentamiseen ryhtyvän vastuulla. Tuotteessa olevat erilaiset merkinnät osoittavat, että tuotteeseen liittyvät muiden säädösten vaatimukset on täytetty ennen kuin tuotteet on saatettu markkinoille.

CE-merkinnän kiinnittämisen edellytyksenä on, että muiden muassa seuraavien direktiivien mukaisista vaatimuksista on huolehdittu silloin kun tuotteella on niihin liittyviä ominaisuuksia: ekosuunnitteludirektiivi, konedirektiivi, pienjännitedirektiivi ja EMC–direktiivi (sähkömagneettinen yhteensopivuus). Jos tuotteeseen on kiinnitetty CE-merkintä tai kansallista hyväksyntää osoittava merkintä, on se osoitus, että kaikki kiinnittämisen edellytykset – eikä vain osa niistä – ovat täyttyneet. Tuotteiden vaatimustenmukaisuutta valvovat monet eri viranomaiset, mutta useissa rakennustuotteissa markkinavalvontaviranomaisena toimii TUKES.

Liitteet

Taloteknisten tuotteiden hyväksymismenettelyt: kelpoisuusmenettelyt_jarjestelmittain_20220103(3)

 

Lisätietoja

juhani.hyvarinen@talteka.fi

Sivu päivitetty 3.1.2022 Taltekan Tuotekelpoisuus -ad hoc -ryhmän työn tuloksena.