Talteka järjesti 16.5.2023 sisäympäristöryhmän miniwebinaarin, jonka esitykset käsittelivät Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen tilannetta ja valmisteilla olevia kahta ilmavirtojen säätöopasta. Aiheista alustivat Maarit Haakana ympäristöministeriöstä ja Lari Eskola A-Insinöörit Oy:stä.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen tilanne
Maarit Haakana ympäristöministeriöstä esitteli rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistamisen tilannetta. Trilogineuvottelut alkavat varsinaisesti kesäkuussa ja jatkuvat syksyllä ja alustus perustuu nyt käytössä oleviin komission, Euroopan unioinin parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston muodostamiin kolmeen kantaan. Odotuksena on, että neuvottelut saataisiin päätökseen ennen joulua Espanjan puheenjohtajuuskaudella.
Kolme keskeisintä asiaa uudistettavassa direktiivissä ovat olemassa oleviin rakennuksiin kohdistuvat vaatimukset, uudisrakentamiseen kohdistuvat vaatimukset ja aurinkoenergian hyödyntäminen. Lisäksi direktiiviehdotukseen tuli viime vaiheessa täysin uusi artikla sisäympäristöstä.
Direktiiviluonnoksissa on kovia vaatimuksia, jotka toteutuessaan eivät jättäisi välttämättä pelivaraa jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Sen mukaan, mikä trilogin pohjalla olevista ehdotuksista toteutuisi, voisivat eri vaatimukset kiristyä kovastikin.
Julkisuudessakin on esimerkiksi keskusteltu, tuoko direktiivi korjausvelvoitteita olemassa oleville rakennuksille. Lopputulos selviää trilogineuvotteluissa, sillä eri kantojen välillä on merkittäviäkin eroja.
Samoin nykyisen direktiivin mukaisesti teknisten järjestelmien tarkastusten sijasta on voitu käyttää vapaaehtoista neuvontamenettelyä, mutta parlamentin ehdotuksen mukaan tarkastuksista tulisi pakollisia.
Käsiteltävässä ehdotuksessa on mukana myös uusi artikla sisäilmastosta. Artikla tuo mukaan ison kokonaisuuden, jossa on paljon hyvää, mutta joka kuitenkin jättää osin auki millä tavalla artiklan vaatimukset tulisi tai olisi mahdollista toteuttaa.
Uutena asiana on mukana myös rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta (GWP)
Keskustelussa kysyttiin, miten direktiiviehdotuksissa käsitellään energiankulutusta; käytetäänkö laskennallista vai toteutunutta arvoa. Ehdotuksessa on määrittelyä mm. laskennan aika-askelista ja energiamuotojen kertoimista, mutta energiankulutuksen arvioinnissa voi käyttää joko laskennallista tai mitattua kulutusta. Ehdotuksissa on viittaukset käytettäviin standardeihin, joita käyttäen energiankulutuksen arvioista saadaan mahdollisimman vertailukelpoisia.
Alustuksen materiaali: EPBD sisäympäristöyhmä 16 05 2023
Ilmavirtojen säätö, oppaat tilaajalle ja toteuttajalle
Lari Eskola A-Insinöörit Oy:stä alusti miniwebinaarissa ilmanvaihdon ilmavirtojen säätöoppaista. Aiheesta on valmistumassa kaksi opasluonnosta, jotka lähetetään kommentointikierrokselle ohjausryhmälle ja sisäympäristöryhmälle kesän aikana.
Toisen oppaan on valmistanut Lari Eskola ja toisen Sami Mäkisen Taitotalosta kokoama kirjoittajaryhmä.
Uusina oppaissa esille nostettuina asioina ovat paine-eron neutraaliakselin määrittely, vaipan yli vallitsevan paine-eron säädettävyystarkastelu sekä tavoitetason asettaminen ilmanvaihdon vaipan yli aiheuttamalle paine-erolle.
Keskustelussa kysyttiin, miten tuulen vaikutus esim. 20-25 m/s ja sen seurauksena korkeissa rakennuksissa aiheutuva jopa 100 Pa:n paine-ero vaipan ylitse on huomioitu. Onko oppaissa huomioitu, että säätö tulisi tehdä riittävän tyynellä säällä. Lari Eskola totesi, että tuuli on valitettavasti sellainen tekijä, että se vaikuttaa aina. Oppaassa on tuotu esille tuulen vaikutusta paremmin huomioiva työjärjestys: ensin tehdään ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaus ja säätö, toiseksi suhteutetaan ilmavirtojen aiheuttama paine-ero vaipan yli ja tämän jälkeen tuulen vaikutusta voidaan arvioida pitkäaikaisella mittauksella esimerkiksi rakennusautomaation avulla. Mittauspöytäkirjaan merkitään mittausajankohdan sääolosuhteet.
Keskustelussa kysyttiin myös säädön toistoväliä ja todettiin, että se olisi hyvä toistaa vähintäänkin puhdistuksen yhteydessä. Lisäksi olisi hyvä saada tietoa talvi-, kesä- ja syksytilanteesta esimerkiksi pitkäaikaisen seurannan kautta.
Hanketta pidettiin hienona hankkeena, joka auttaa ja helpottaa rakennusten vastaanottoa.
Opasluonnokset liitetään tälle sivulle siinä vaiheessa kun ne lähtevät lausuntokierrokselle.