Talotekniikan hiilijalanjälki ja toiminnanvarmistaminen olivat esillä Taltekan Sisäympäristöryhmän miniwebinaarissa syyskuussa 2023. Aiheet herättivät mielenkiintoa ja hyvää keskustelua. Alla tekoälyn muotoilemat uutiset aihepiireistä.
Talotekniikan hiilijalanjälki
Granlund Oy on tehnyt ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen talotekniikan hiilijalanjäljen oletusarvoista eri rakennustyypeille ja uudisrakennuksille. Selvitys perustuu suunnittelukohteista tehtyihin LVI-tekniikan ja sähköosien tietomalleihin ja määrälaskentoihin. Selvityksessä on laskettu tuotteiden valmistuksen ja vaihdon aiheuttamat päästöt elinkaaren vaiheissa A1-A3 ja B4.
Granlundin asiantuntija Mikko Kouhia alusti selvityksen tuloksista miniwebinaarissa, jossa käytiin keskustelua talotekniikan hiilijalanjäljen laskennasta ja sen haasteista. Keskustelussa nousi esiin muun muassa se, että rakennuslupavaiheessa olisi pärjättävä pääpiirustustasoisilla tiedoilla, jolloin korostuu se, että laskennassa käytettävät CO2DATA-palvelun tiedot olisivat mahdollisimman oikeita. Keskustelussa pohdittiin myös sitä, miten hyvä suunnittelu ja tuotevaihdot vaikuttavat hiilijalanjälkeen ja miten ne voidaan huomioida laskennassa.
Selvityksen mukaan talotekniikan hiilijalanjälki vaihtelee suuresti rakennustyypin, käyttötarkoituksen ja tuoteryhmän mukaan. Esimerkiksi asuinrakennuksissa talotekniikan osuus on noin 10 % koko rakennuksen hiilijalanjäljestä, kun taas sairaaloissa se on noin 40 %. LVI-tekniikan osuus on yleensä suurempi kuin sähköosien osuus. Talotekniikan hiilijalanjäljen oletusarvot on esitetty taulukkomuodossa raportissa, joka on luettavissa [täältä].
Kouhia korosti, että talotekniikan hiilijalanjäljen laskenta on tärkeä osa rakennusten ympäristövaikutusten arviointia ja että oletusarvoja voidaan käyttää apuna, kun tarkkoja tietoja ei ole saatavilla. Hän myös toivoi, että päivitetyt tiedot saataisiin vietyä mukaan CO2Data-palveluun, jotta laskenta olisi mahdollisimman luotettavaa.
Toiminnanvarmistamisella olosuhteet ja energiankäyttö hallintaan
Aalto-yliopiston Konetekniikan laitoksen Energiatehokkuus ja energiajärjestelmät -ryhmä on tutkinut, miten toiminnanvarmistusprosessi vaikuttaa monimutkaisten tarpeenmukaisten ilmanvaihtojärjestelmien ja hybridilämmitysjärjestelmien toimintaan, sisäilmaston laatuun ja energiankäyttöön. Tutkimus on osa Talotekniikka 2023 -ohjelmaa, joka pyrkii edistämään talotekniikan alan innovaatioita ja kestävää kehitystä.
Tutkimuksen lähtökohtana oli, että useissa yhteyksissä on todettu, että järjestelmien suunnitelman mukaista toimintaa ei aina varmmenneta, mikä johtaa energiansäästöpotentiaalin menettämiseen, kustannusten nousuun ja päästöjen kasvuun. Tutkimushypoteesi oli, että ”keskeinen syy ongelmien taustalla on puutteellinen toiminnanvarmistusprosessi” kattaen järjestelmien suunnittelun, toteutuksen, käyttöönoton, käytön ja ylläpidon.
Tutkimuksessa tehtiin kirjallisuusselvitys järjestelmien toiminnan haasteista sekä toiminnanvarmennusprosesseista, tehtiin kohdekäynnit case-kohteissa sekä haastateltiin avainhenkilöt. Tuloksina saatiin yhtäläisyyksiä koekohteissa havaittujen haasteiden kohdalla ja esiteltiin parannusehdotuksia toimintamalleihin.
Keskustelussa todettiin muun muassa, että erityisesti hybridijärjestelmien mutta myös IMS-järjestelmien kohdalla paras toimivuus oli kohteissa, joissa vastuualueet oli selkeästi jaettu ja joissa jälkiseuranta tehtiin huolellisesti. Hybridikohteissa hyvä toimintatapa oli myös sellainen, jossa järjestelmäoperaattori vastasi järjestelmän toimivuudesta ja toimi kiinteistössä lämmön ja kylmän toimittajana kiinteistölle.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että muihin maihin verrattuna Suomessa toiminnan varmistus on rakennuksen elinkaaressa suppeampi kuin muualla. Esimerkiksi suunnittelu- ja hankesuunnitteluvaiheet eivät kuulu RT-korteissa esitetyissä toimintamalleissa toiminnan varmistamisen piiriin. Lisäksi pelkkä olosuhteiden seuranta ei riitä vaan pitää seurata myös järjestelmän toimintaa.
Miniwebinaarissa aiheesta alustanut Simo Kilpeläinen korosti, että toiminnanvarmistus on tärkeä osa talotekniikan kehittämistä ja että aiheella on tiedotustarvetta sekä tarpeen että hyötyjen osalta. Hän myös totesi, että toiminnan varmistus on hyvä pitää mukana myös rakennushankkeen aikataulusuunnittelussa.
Tutkimuksen loppuraportti on saatavilla [täältä] ja laajempi artikkeli aiheesta on Talotekniikkalehdessä [linkki].