Ympäristöministeriön selvitys tarkentaa tietoa talotekniikan päästövaikutuksista huomattavasti. Tuore selvitys auttaa rakennusalan toimijoita tekemään tarkempia laskelmia taloteknisten järjestelmien vaikutuksesta rakennusten hiilijalanjälkeen.
Hiilijalanjälkilaskenta on yleistynyt rakennusalalla, ja tuleva rakentamislaki velvoittaa hiilijalanjälkilaskentaan osana rakennusluvan ilmastoselvitystä vuodesta 2025 alkaen. Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen taloteknisten järjestelmien hiilijalanjäljestä ja materiaalisisällöstä, joka tarkentaa merkittävästi aiemmin käytössä ollutta dataa. Selvityksen ovat tehneet Granlund ja Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka).
Selvityksestä saatavaa uutta tietoa voidaan hyödyntää rakentamislain mukaisen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen laatimisessa, kun tarkkaa laskettua tietoa toteumasta ei ole esimerkiksi rakennusluvan jättövaiheessa. Selvitys sisältää ehdotuksen talotekniikan oletusarvoiksi, joita selvitysten laadinnassa voidaan hyödyntää.
Selvitys auttaa rakennusalan toimijoita ennakoimaan taloteknisten järjestelmien vaikutusta rakennuksen hiilijalanjälkeen sen elinkaaren aikana. Vastaavaa dataa on ollut käytössä aiemmin muista rakennusosista, mutta nyt tieto tarkentuu merkittävästi talotekniikan osalta.
Selvitystä varten on laskettu kymmeniä kohteita ja sitä varten on käytetty huomattavasti laajempaa dataa kuin aiemmin, komponenttitasolle saakka. Kun rakennuskohteissa halutaan tehdä jatkossa päästövähennystoimenpiteitä, suurimpien päästölähteiden selvittäminen on helpompaa ja samalla mahdollisuudet vaikuttaa niihin paranevat huomattavasti.
On tärkeää, että talotekniikan hiilijalanjäljen laskenta on esitetty riittävän yksityiskohtaisella tasolla tuoteryhmittäin. Esimerkiksi valmistajakohtaisten EPD-tietojen hyödyntämisen edellytyksenä on, että tuoteryhmät ovat samoja, joita käytetään rakentamisen yleisissä nimikkeistöissäkin. Tuloksia tullaan hyödyntämään mm. LVI-info.fi -palvelun kehittämisessä niin, että tiedon kulku suunnittelussa on sujuvaa.
Talotekniikan päästövaikutukset muodostavat toiseksi suurimman osan hiilijalanjäljestä
Taloteknisillä järjestelmillä on merkittävä vaikutus rakennusten hiilijalanjälkeen. Granlundin rakennushankkeissa tehtyjen elinkaariarviointien mukaan talotekniset järjestelmät muodostavat toiseksi suurimman osan rakennusten materiaalien hiilijalanjäljestä rungon jälkeen. Kiinteistökohtaisia eroja kuitenkin on. Esimerkiksi asuinkerrostaloissa talotekniikan osuus elinkaaren hiilijalanjäljestä on noin 10 prosenttia, kun toimistorakennuksissa, majoitus- ja opetustiloissa se muodostaa jopa neljäsosan hiilijalanjäljestä.
Ympäristöministeriön selvitys tarkentaa tietoa talotekniikan päästövaikutuksista, ja yksi selvityksen havainnoista oli, että talotekniikan hiilijalanjäljen suuruutta selittää taloteknisten järjestelmien käyttöikä. Esimerkiksi toimistoissa tekniikka saatetaan vaihtaa noin 20 vuoden välein, asuinkiinteistöissä talotekniikkaa uusitaan harvemmin. Teknisten osien vaihdot muodostavat talotekniikan hiilijalanjäljestä noin puolet muissa kuin asuinrakennuksissa.
Selvitys on kokonaisuudessaan ladattavissa täältä.
Linkki Granlundin alkuperäiseen uutiseen.
Lisätietoja Taltekassa Juhani Hyväriseltä
Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka)
juhani.hyvarinen@talteka.fi
p. 040 745 7907