On lähes itsestään selvyys, että jokaisessa uudessa rakennuksessa on automaatiota, jolla ohjataan ja seurataan rakennuksen eri järjestelmien toimintaa. Jokaisella on myös käsitys siitä, mitä automaatio on yleisellä tasolla. Kun tarkastellaan rakennuksia yksityiskohtaisesti, alkaa eroja syntyä siinä, mitä automaatiota rakennukseen on suunniteltu ja lopulta toteutettu. Vielä suuremmaksi erot käsityksissä kasvavat siinä, miten automaatiota hyödynnetään rakennuksen ylläpidossa ja käytössä nyt ja tulevaisuudessa.
Laki tuli voimaan 11.11.2020
Erään vuonna 2016 tehdyn selvityksen perusteella oli tuolloin voimassa rakennusten automaatiota koskien vain Maankäyttö- ja rakennuslain pykälä 117 g, jossa mainitaan säätö- ja mittausjärjestelmät. Asetuksina annetussa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa käsiteltiin tuolloin hyvin vähän automaatioon liittyviä vaatimuksia ja mahdollisuuksia. Automaatio on kuitenkin monella määräyskokoelman osa-alueella taustalla ja käytännön rakentamisessa useiden määräyskohtien toteutustapana se oli ja on edelleen oleellisessa roolissa.
Suoraan rakennusten automaatiota ja ohjaamista käsittelevät kansalliset säädökset ovat melko tuoreita. Vasta vuonna 2020 säädettiin laki latauspisteistä ja automaatiosta sekä vuoden 2021 alussa asetus eräistä teknisistä järjestelmistä, joilla asetus tarkoittaa rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmää ja paikallista sähköntuotantoa.
Säädösten taustalla on rakennusten energiatehokkuusasetuksen (EPBD) vuonna 2018 annetun version vaatimus siitä, mitä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä on säädettävä. Laki on annettu EPBD:n velvoittamana ja sisällöltään EPBD:n määrittelemänä. Asetus on annettu EPBD:n velvoittamana, mutta asetuksenantovaltuutus ja sitä kautta sisältö tulee Maankäyttö- ja rakennuslain energiatehokkuuden vaatimusten kautta.
Laissa kerrotaan, minkä kokoisissa uusissa, korjattavissa ja olemassa olevissa rakennuksissa on oltava automaatio- ja ohjausjärjestelmä ja mitä järjestelmän tulee kyetä tekemään. Asetuksessa annetaan määräykset siitä, miten automaatio on suunniteltava ja toteutettava niissä tapauksissa, kun automaatiota toteutetaan.
Minimivaatimusten kattavuus ja valvonta
Minimivaatimukset automaatiolle on määritelty laissa ja ne pätevät niille rakennuksille, joihin automaatiota on asennettava. Automaatiota voidaan toteuttaa myös lain vaatimuksia matalammalla tasolla esimerkiksi niissä rakennuksissa, joissa lain velvoitetta ei ole, mutta automaatio toteuttaa vaikkapa rakennusmääräysten energiatehokkuusvaatimuksia. Kun automaatiota suunnitellaan ja toteutetaan joko lain vaatimana tai rakennusmääräysten toteuttamiseksi, antaa asetus määräyksiä suunnittelusta ja toteutuksesta. Asetus antaa hyvät vaatimukset myös muulla perusteella toteuttavaan automaatioon.
Käytännössä on epäselvää, millä tavalla asiaa valvotaan. Tehtävä kuuluu rakennusvalvontaviranomaiselle, mutta esimerkkejä valvonnasta ei ole ollut julkisuudessa, eikä valvonnan kattavuudesta voi tehdä mitään arvioita.
Lain ja asetuksen voimaantulo on ilmeisesti kuitenkin ollut sujuvaa ja vaivatonta. Voi olettaa, että kaikissa muissa rakennuksissa kuin asuinrakennuksissa, joiden lämmitys- tai ilmastointijärjestelmän nimellisteho on yli 290 kilowattia, on nyt lain velvoittama automaatiojärjestelmä. Asetuksen mukaan on tullut toimia jo noin viisi vuotta.
Toimiva automaatio on älykkään ylläpidon edellytys
Toivottavasti tilanne on se, että rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmät on rakennettu säädösten edellyttämällä tavalla. Rakennuksen omistaja tarvitsee keinon ohjata ja seurata rakennuksensa energiatehokkuutta. Energiatehokas ja hyvin hoidettu rakennus on arvokkaampi markkinoilla ja houkuttelee vastuullisia sijoittajia, jolloin sen ylläpitoon on helpompi saada rahoitusta kuin matalamman energiatehokkuuden rakennuksille.
Rakennustenkin automaatio kehittyy kohti älykkäitä ratkaisuja, jotka hyödyntävät mittaustietoa, sen analytiikkaa ja tekoälyä. Rakennukset voivat toimia osana energiajärjestelmää varastoiden energiaa ja kysyntäjoustoon osallistuen. Tämä ei ainoastaan vähennä päästöjä, vaan luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiinteistöalalle. Hyvin suunniteltu ja toteutettu automaatio, joka toimii kuten suunniteltu, on valmiimpi myös tulevaisuuden tarjoamien ratkaisujen käyttöönottamiselle.
Ohjeita rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmien suunnitteluun kirjoitetaan nyt
Talteka on koonnut ryhmän yrityksiä ja rahoittajia hankkeeseen, jossa valmistetaan ohje automaatiokatsastusta varten ja opas automaation suunnittelua varten. Haluatko olla mukana ohjausryhmässä tai kuulla, miten työ etenee vuoden 2026 aikana? Ota yhteyttä Taltekaan kuullaksesi, miten voit olla mukana matkalla.
Lisää aiheesta:
Automaatio on työkalu rakennuksen helppoon käyttämiseen – Talteka