Ilmanvaihto

Belgia on lanseerannut kaksi ilmanlaatustandardia sisäilman laadulle. Sisäilman CO2-pitoisuutta seurataan mm. ravintoloissa, pubeissa, urheilupaikoissa sekä erilaisissa tapahtumatiloissa. Toiminnalla pyritään pienentämään ilmalevitteisten tautien leviämisessä.

Vaikka tarkentavia tutkimuksia on edelleen tehtävä, todisteet osoittavat yksiselitteisesti jo nyt, että ilmavälitteisyys on tärkeä reitti SARS-CoV-2:n ja monien muiden hengitystievirusten leviämisessä lyhyillä ja pidemmillä etäisyyksillä. Miksi ilmahygienia ei sitten meillä näy viranomaisten suosituksissa ja vastuuministerien puheissa vaan edelleen painotetaan pisaravälitteistä tartuntareittiä?

Mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta globaalisti yhdeksän on ollut 2000-luvulla. Top5-lista sijoittuu kokonaan 2010-luvulle. Käyttämällä tuoretta säädataa voidaan jo rakennusten suunnitteluvaiheessa paremmin huomioida tarvittavat aurinkosuojaukset ja riittävä ilmanvaihto.

Tiedämme nyt, näin uskallan sanoa, että korona leviää pisaratartunnan lisäksi myös ilmavälitteisesti. Virusta sisältäviä pieniä hiukkasia jää ilmaan vielä pitkäksi aikaa niiden ilmaantumisen jälkeen. Epäpuhtauksien hallinnassa on muutama perusperiaate; epäpuhtauslähteen vaikutusalue tulee rajoittaa ja epäpuhtauspitoisuus hengitysilmassa laimentaa.

Jo pitkään on tiedetty, että esimerkiksi liikenteen ja energiantuotannon aiheuttamat pienhiukkaset lisäävät sydän-, verisuoni- ja hengitystietauteja. Uusimmat tutkimukset ovat löytäneet merkittävän korrelaation toisaalta korkeiden alueellisten ulkoilman epäpuhtauksien ja toisaalta koronaan sairastuneiden määrän ja taudin vakavuuden välillä.