Ympäristöministeriö on syyskuussa 2021 julkaissut kiinnostavan opuksen asuntotuotannon laatumuutoksista ja trendeistä viimeisen 15 vuoden aikana. Talotekniikka on vain yksi osio raportissa. Tarkasteltavana on myös rakenteet, huoneistotyypit, asuntojen koko, asumispreferenssit, määrät yms. Kovin syvällistä analyysiä opuksesta ei ehkä löydy, mutta hyvä läpileikkaus viime vuosien kehityksestä ja trendeistä se kuitenkin on.
Mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta globaalisti yhdeksän on ollut 2000-luvulla. Top5-lista sijoittuu kokonaan 2010-luvulle. Käyttämällä tuoretta säädataa voidaan jo rakennusten suunnitteluvaiheessa paremmin huomioida tarvittavat aurinkosuojaukset ja riittävä ilmanvaihto.
Tiedämme nyt, näin uskallan sanoa, että korona leviää pisaratartunnan lisäksi myös ilmavälitteisesti. Virusta sisältäviä pieniä hiukkasia jää ilmaan vielä pitkäksi aikaa niiden ilmaantumisen jälkeen. Epäpuhtauksien hallinnassa on muutama perusperiaate; epäpuhtauslähteen vaikutusalue tulee rajoittaa ja epäpuhtauspitoisuus hengitysilmassa laimentaa.
Jo pitkään on tiedetty, että esimerkiksi liikenteen ja energiantuotannon aiheuttamat pienhiukkaset lisäävät sydän-, verisuoni- ja hengitystietauteja. Uusimmat tutkimukset ovat löytäneet merkittävän korrelaation toisaalta korkeiden alueellisten ulkoilman epäpuhtauksien ja toisaalta koronaan sairastuneiden määrän ja taudin vakavuuden välillä.
Viimekertainen 20-luku oli tiettävästi varsin eloisa ja vauhdikas. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on varmasti nytkin luvassa niin kotoisissa kuvioissa kuin globaalistikin – myös rakentamisessa. Talotekniikkaan kohdistuu yhä suurempia haasteita ja odotuksia. Meidän on pidettävä huolta vetovoimaisuudestamme ja varmistettava parhaat tekijät alalle jatkossakin.
Rinteen ”Osallistava ja osaava Suomi” -hallitusohjelma lupaa tekijöidensä mukaan rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan. Ilmastonmuutos ja ihminen on nostettu keskiöön. Tämä on hyvä näkökulma myös rakentamisen ja talotekniikan kannalta.
Terveellinen sisäympäristö edellyttää hyvää suunnittelua sekä laajaa yhteistyötä ja ymmärrystä investoida oikeisiin asioihin. Elinkaaren aikainen käyttö, kunnossapito ja uudistaminen pitää olla hallittua ja luonteva osa kiinteistön hallintaa. Elinkaarimallin mukaisesti päättävä taho joutuu miettimään tilojen käyttöä ja tuottoa muutaman vuosikymmenen eteenpäin.
Käyttäjää kuuntelemalla voidaan puuttua moneen epäkohtaan nopeasti eikä havaittu pikkuvika välttämättä ehdi kasvaa suureksi. Kuunteleminen ei tarvitse talkkaria, vaan pikemminkin lääkärin, joka vaivoista kyseltyään ja kuunneltuaan antaa ohjeet parantumiseen.
Rakennetun ympäristön kärkihankkeen, KIRA-digin, visiona on digitalisaation keinoja hyödyntäen luoda avoin ja yhteen toimiva rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ekosysteemi. Vireillä on useampikin kehityspolku ja jokaisella on myös oma ansaintalogiikka oman ekosysteeminsä kehittämiseen.
Copyright © 2022 Talteka – Tietosuojaseloste – Kotisivut: Valolink