Kirjoitukset

Rakennusten automaatiolaki täytti viisi vuotta

Rakennusten automaatiota ja ohjaamista käsittelevät kansalliset säädökset ovat melko tuoreita. Vasta vuonna 2020 säädettiin laki latauspisteistä ja automaatiosta sekä vuoden 2021 alussa asetus eräistä teknisistä järjestelmistä, joilla asetus tarkoittaa rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmää ja paikallista sähköntuotantoa. Laissa kerrotaan, minkä kokoisissa uusissa, korjattavissa ja olemassa olevissa rakennuksissa on oltava automaatio- ja ohjausjärjestelmä ja mitä järjestelmän tulee kyetä tekemään. Asetuksessa annetaan määräykset siitä, miten automaatio on suunniteltava ja toteutettava niissä tapauksissa, kun automaatiota toteutetaan.

Unohtuuko rakennusten energiatehokkuus kansallisessa säädöstyössä?

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen jalkautustyö on käynnissä. Direktiivi tuli voimaan 28.5.2024 ja se on saatava kansallisiin säädöksiin 29.5 2026 mennessä. Suomessa on säädöstyön tueksi perustettu ohjausryhmä ja alaryhmiä, joiden asiantuntemusta viranomaiset voivat työssään kuulla ja hyödyntää. Kaikilta osin tätä mahdollisuutta ei ole käytetty riittävästi.

Millin kymmenyksellä prosentti pois päästöistä

Talotekniikkatuotteiden hiilijalanjäljen määrittäminen ja vähentäminen on noussut merkittäväksi teemaksi, vaikka alan perinteinen painotus on ollut käytönaikaisessa energiatehokkuudessa. Haasteena on valtava tuotenimikkeiden määrä ja tiedon keruun automatisoinnin tarve. Uudet palvelut, kuten Co2data.fi, tarjoavat oletusarvoja ja valmistajakohtaisia tietoja, jotka integroituna suunnitteluohjelmiin helpottavat laskentaa. Lisäksi perinteiset materiaalivaatimukset, kuten ilmanvaihtokanavien seinän paksuus, ovat muuttumassa, mikä voi pienentää talotekniikan päästöjä jopa yli prosentin asuinkerrostaloissa, ja tuo esiin pienienkin muutosten merkitystä vähähiilisyyden edistämisessä.

Julkiset tilat kuntien vetovoimatekijänä

Kaikki suomalaiset käyttävät kuntien ylläpitämiä tiloja vähintään silloin tällöin, mutta niiden kunnosta ja merkityksestä tiedetään yllättävän vähän. Selvitämme kevään kunta- ja aluevaalien alla sekä kuntapäättäjien että suomalaisten ajatuksia asiasta, kirjoittaa Taltekan toimitusjohtaja Ilkka Salo.

Hyvä ilmahygienia on tärkeä tekijä tautikierteen katkaisussa

Syksyn tautikierteen odotetaan olevan tavallista pahempi. Normitasoksi määriteltyä tautimäärää, lapsilla kahdeksaa ja aikuisilla neljää hengitystieinfektiota vuodessa, ei pidä ottaa luonnonlakina. Hyvä ilmahygienia auttaa merkittävästi tautikierteen torjumisessa.

Automaatio on työkalu toimivuuden varmentamiseen

Automaatio on työkalu toimivuuden varmentamiseen ja sen avulla voidaan varmistaa, että järjestelmät toimivat ja ettei energiaa kulu tarpeettomasti. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) päivitys nostaa rakennuksen automaatiojärjestelmät energiatehokkuuden työkaluksi. Automaation avulla nähdään, toimiiko talotekniikka oikein, ja se, että automaatiota hyödynnetään, saa aikaan muutoksia energiatehokkuuteen.

Mollia ja mahdollisuuksia

Ilkka Salo pohtii blogissaan rakentamisen ja korjausrakentamisen lähitulevaisuutta: "Nykytilanteessa kolme kuukauttakin on pitkä ennustejakso. Saamme kesän aikana tietoa kotimaan Q2/2023-luvuista, joiden pohjalta on syksyllä hyvä taas arvioida tarkemmin loppuvuotta."

Toimialatiedote, LVI-tukkumyynti Q1/2023

LVI-tukkumyynti oli vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla 3,1 % edellä viime vuoden vastaava jaksoa. Lukua voi pitää melko hyvänä, sillä se vertautuu erittäin kovan liikevaihdon kasvun jaksoon vuonna 2022.

Vihreä siirtymä tuo ympäristötiedot mukaan tuotetietoihin uuden rakennuslain vaatimusten kautta

Uudistuvan rakennuslain mukaan rakennusluvan saamisen edellytykseksi tulee rakennuksen vähähiilisyyden osoittaminen jo ennen rakentamisen aloitusta. Vaatimusten määrittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Uudistuvan rakennuslain voimaantuloa on nyt lykätty vuodella, joka on tässä kohtaa tervetullut aikalisä.

Automaatio on työkalu rakennuksen helppoon käyttämiseen

Juhani Hyvärinen, Tätä mieltä: Rakennuksen automaatiota arvioidaan usein omana teknisenä kokonaisuutenaan irrallaan sen ohjaamasta järjestelmästä. Automaatio on kuitenkin työkalu rakennuksen energiatehokkaan toimivuuden toteuttamisessa. Automaatiolla toteutettuja teknisiä palveluita tulisi tarkastella ennen kaikkea käyttäjän näkökulmasta ja avainkysymys on, lisääkö automaatio rakennuksen ja sen laitteiden helppokäyttöisyyttä.